Kataisen hallituksen julkisen talouden karsimislista sisältää myös luettelon niistä liikenneinvestoinneista, joita hallitus aikoo käynnistää. Luettelo sisältää lukuisia hankkeita ja painopiste on aivan oikein raideliikenteessä. Tosiasiassa hallitus aikoo kuitenkin supistaa liikenneinvestointitasoa nykyisestä, joten politiikasta joutuu kärsimään erityisesti tieliikenne.
Luettelon on väitetty painottuvan Uudenmaan hankkeisiin. Uudenmaan tarve on tietenkin suurin, sillä täällä liikenne kasvaa ylivoimaisesti nopeimmin. Huomiota herättää kuitenkin, että yhtään uutta hanketta ei aiota käynnistää Espoossa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan tällä vuosikymmenellä pitäisi kuitenkin aloittaa mm. kaupunkiradan jatko Leppävaarasta Espoon keskukseen, metron jatko Matinkylästä eteenpäin sekä raide-Jokeri - kaikki tarpeellisia raidehankkeita. Liikenneministeri Kyllösen mukaan nämä ovat siirtymässä kuitenkin ensi vuosikymmenelle.
Vaikka HLJ:n tiedettiin jo syntyessään olevan taloudellisesti epärealistinen, jotain sen kohteista pitäisi saada aloitukseen lähivuosina, muuten liikenne puuroutuu teillämme yhä pahemmin, mikä haittaa myös koko seudun toimivuutta ja asuntorakentamistakin.
Espoon kaupungin johto on liittänyt kaupunkiradan jatkamisen Histan toteuttamiseen. Histan rakentaminen on kuitenkin niin pahasti ristiriidassa seudun ympäristötavoitteiden ja maakuntakaavan kanssa, että tämä herättää epäluuloja myös kaupunkiratahanketta kohtaan. Tästä Espoo saakin syyttää itseään, sillä paljon muitakaan merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita ei radan vaikutusalueelle ole esitetty.
Rantaradan varsi muodostaa kuitenkin merkittävän maankäytön kehittämisalueen. Alueen kehittäminen edellyttääkin uudenlaista otetta kaupungilta. Asian edistämiseksi olisi syytä perustaa kaupunkiradan kehittämisprojekti, joka aluksi selvittäisi asemien ympäristön uudet rakentamismahdollisuudet. Maankäytön tehostamismahdollisuuksia löytyy helposti mm. Kilon ja Keran asemien lähimaastoista. Esim. InexPartersin suurvarasto on todennäköisesti siirtymässä lähivuosina lähemmäksi Vuosaaren satamaa, jolloin alue jää vapaaksi esim. asuinrakentamiseen.
Lisärakennusoikeuksilla voitaisiin rahoittaa ratainvestointia ( noin 200 milj.euroa ), mikä huomattavasti helpottaisi valtion ja kaupungin rahoitustarvetta. Näin hanke saisi uutta potkua ja kaupunki hyviä asuinrakentamismahdollisuuksia raideyhteyden varrelta.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Lommilan jättikeskus
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä Lommilan kauppakeskuskaavan. Päätös oli oikea, sillä kauppakeskushanke ei tue järkevää kaupunkirakentamista eikä ole asukkaiden tai ympäristön etujen mukainen.
Suunniteltu kauppakeskus on mittava - sen vaikutukset kaupunkirakenteeseen, asukkaiden olosuhteisiin ja ympäristöön ovat merkittävät. Lommila on mitoitukseltaan samansuuruinen kuin Itäkeskus ja suurempi kuin Sello. Sijainniltaan se poikkeaa kuitenkin oleellisesti seudun muista suurista kauppakeskuksista. Esimerkiksi Itäkeskus ja Sello ovat asutuksen keskellä ja raideliikenteen varressa. Lommila sen sijaan sijoittuu kaupunkirakenteen laidalle ja sen markkina-alue ulottuisikin kymmenien kilometrien päähän Kirkkonummelle, Vihtiin ja kauemmaksikin. Lommila ei myöskään tukeudu raideliikenteeseen vaan suuriin autoväyliin.
Lommilan mallina ovat olleet USA:n autokaupungit, jotka muodostuvat laajoista omakotitalomatoista sekä jättimäisistä hypermarketeista moottoriteiden varsilla. Lommilan vaikutusalueelle on suunniteltu laajoja pientaloalueita kuten Hista ja Espoonkartano, joiden ja muiden seudun länsiosien pientaloasukkaista on kaavailtu Lommilan asiakkaita. Histan kaavan kaatuminen viekin pohjaa pois Lommilan suunnitelmilta.
Lommilassa asioiminen perustuu miltei kokonaan oman auton käyttöön. Liikenteen kasvu tukkisi alueen liikenneverkon ja edellyttäisi suuria lisäinvestointeja sen parantamiseen. Nämä investoinnit jäisivät todennäköisesti kaupungin kontolle, sillä valtio ei ole halukas niiden rahoittamiseen.
Kuten Uudenmaan ely-keskus lausunnossaan esittää, vaarantaa Lommilan rakentaminen Espoon keskustan kehittämisen. Kaupungin johdon ristiriitaista politiikkaa sopiikin ihmetellä, sillä keskustan kehittämiseen on panostettu paljon eikä nyt ole syytä heikentää keskustan kehittämismahdollisuuksia. Espoon keskusta sijaitsee asutuksen keskellä ja rautatieaseman vieressä, joten sillä on hyvät mahdollisuudet tulla monipuoliseksi ja eläväksi kaupunkikeskustaksi. Lommilaan ei olekaan syytä sijoittaa suuria hypermarketteja, vaan se tule jättää tilaavievän - kuten auto- ja huonekalukaupan laajenemisalueeksi.
Suunniteltu kauppakeskus on mittava - sen vaikutukset kaupunkirakenteeseen, asukkaiden olosuhteisiin ja ympäristöön ovat merkittävät. Lommila on mitoitukseltaan samansuuruinen kuin Itäkeskus ja suurempi kuin Sello. Sijainniltaan se poikkeaa kuitenkin oleellisesti seudun muista suurista kauppakeskuksista. Esimerkiksi Itäkeskus ja Sello ovat asutuksen keskellä ja raideliikenteen varressa. Lommila sen sijaan sijoittuu kaupunkirakenteen laidalle ja sen markkina-alue ulottuisikin kymmenien kilometrien päähän Kirkkonummelle, Vihtiin ja kauemmaksikin. Lommila ei myöskään tukeudu raideliikenteeseen vaan suuriin autoväyliin.
Lommilan mallina ovat olleet USA:n autokaupungit, jotka muodostuvat laajoista omakotitalomatoista sekä jättimäisistä hypermarketeista moottoriteiden varsilla. Lommilan vaikutusalueelle on suunniteltu laajoja pientaloalueita kuten Hista ja Espoonkartano, joiden ja muiden seudun länsiosien pientaloasukkaista on kaavailtu Lommilan asiakkaita. Histan kaavan kaatuminen viekin pohjaa pois Lommilan suunnitelmilta.
Lommilassa asioiminen perustuu miltei kokonaan oman auton käyttöön. Liikenteen kasvu tukkisi alueen liikenneverkon ja edellyttäisi suuria lisäinvestointeja sen parantamiseen. Nämä investoinnit jäisivät todennäköisesti kaupungin kontolle, sillä valtio ei ole halukas niiden rahoittamiseen.
Kuten Uudenmaan ely-keskus lausunnossaan esittää, vaarantaa Lommilan rakentaminen Espoon keskustan kehittämisen. Kaupungin johdon ristiriitaista politiikkaa sopiikin ihmetellä, sillä keskustan kehittämiseen on panostettu paljon eikä nyt ole syytä heikentää keskustan kehittämismahdollisuuksia. Espoon keskusta sijaitsee asutuksen keskellä ja rautatieaseman vieressä, joten sillä on hyvät mahdollisuudet tulla monipuoliseksi ja eläväksi kaupunkikeskustaksi. Lommilaan ei olekaan syytä sijoittaa suuria hypermarketteja, vaan se tule jättää tilaavievän - kuten auto- ja huonekalukaupan laajenemisalueeksi.
perjantai 2. maaliskuuta 2012
Kylmää kyytiä luvassa
Kataisen hallitus allekirjoitti tänään EU:n taloussopimuksen, jossa Suomi sitoutui tiukkoihin budjettiraameihin. Jos niitä rikkoo, voi joutua EY:n tuomioistuimeen. Näin jälleen kavennettiin oleellisesti kansallista suvereniteettia ja suostuttiin rajoittamaan julkisen vallan kykyä vastata mm. sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Hallitusohjelman keskeinen tavoite on valtion velan supistaminen, jonka kanssa onkin linjassa alistuminen EU:n taloudelliseen komentoon. Tällainen kamreerimeininki sopii hyvin kokoomukselle, mutta vasemmiston luulisi pitävän tärkeämpänä mm. työllisyyden ja julkisten palveluiden turvaamista.
Tämän kuun aikana hallitus tulee päättämään uusista julkisen talouden supistuksista ja veronkorotuksista. Kylmää kyytiä on siis luvassa ei ainoastaan puolustusmenoille vaan myös monille sosiaalietuisuuksille. Näyttää myös selvältä, että arvonlisäveroa korotetaan eli verotuksen painopistettä siirretään pieni- ja keskituloisten harteille. Tekoa peitellään "solidaarisuusverolla", joka onkin välttämätön, jotta hallituksessa mukana oleva vasemmisto edes jotenkin säilyttäisi kasvonsa.
Hallitusohjelman keskeinen tavoite on valtion velan supistaminen, jonka kanssa onkin linjassa alistuminen EU:n taloudelliseen komentoon. Tällainen kamreerimeininki sopii hyvin kokoomukselle, mutta vasemmiston luulisi pitävän tärkeämpänä mm. työllisyyden ja julkisten palveluiden turvaamista.
Tämän kuun aikana hallitus tulee päättämään uusista julkisen talouden supistuksista ja veronkorotuksista. Kylmää kyytiä on siis luvassa ei ainoastaan puolustusmenoille vaan myös monille sosiaalietuisuuksille. Näyttää myös selvältä, että arvonlisäveroa korotetaan eli verotuksen painopistettä siirretään pieni- ja keskituloisten harteille. Tekoa peitellään "solidaarisuusverolla", joka onkin välttämätön, jotta hallituksessa mukana oleva vasemmisto edes jotenkin säilyttäisi kasvonsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)