ESPOOLTA KENKÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLE

Espoon valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan vastauksen kuntauudistustyöryhmän esityksiin. Valtuusto tyrmäsi esityksen yhdistää pääkaupunkiseudun kunnat. Sen sijaan Espoo esittää 14 kunnan metropolihallinnnon muodostamista – esitys tältä osin on tosin hyvin yleispiirteinen.

Espoon mukaan pääkaupunkiseudun yhteinen kunta ei pysty ratkaisemaan seudun ongelmia, joita tosin kaupungin lausunnosta on vaikea tunnistaa. Sen sijaan muodostuisi uusi ongelma seudun uuden keskuskunnan ja muun metropolialueen välille, joka synnyttäisi eriytymiskierteen keskuksen ja ns. kehyskuntien välille.

Pääkaupunkiseutu on melko yhtenäinen, miljoonan asukkaan kaupunkialue, jonka yhdyskuntarakenne poikkeaa merkittävästi ympäröivistä kunnista. Kehyskunnat muodostuvat 5000-30 000 asukkaan toisista erillään olevista taajamista ja niiden välisistä maaseutu- ja haja-asutusalueista. Pääkaupunkiseudun kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti edellyttää rakenteen edelleen tiivistämistä ja täydentämistä nykyisten ja uusien raideyhteyksien varteen. Tämä vaatii yhteistä suunnittelua ja päätöksentekoa, jota nyt ei hoida mikään elin. Lain edellyttämä pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaavakin on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

Pääkaupukiseudun yhteisen suunnittelun ja kehittämisen tarpeen Espoon lausunto kiertää kokonaan. Espoon linja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä onkin ollut omalaatuinen. Espoo on halunnut kaavoittaa uusia erillisiä pientaloalueita ja hajottaa kaupunkirakennetta pohjoiseen ja länteen, kun taas Helsingin linjana on ollut tiiviin kaupunkirakenteen kehittäminen raideliikenteen varteen. Espoon kannanotto arvosteleekin  tiivistämislinjaa. Espoolla on viehtymystä samanlaiseen holtittomaan kaavoituspolitiikkaan kuin ympäröivillä kunnilla, mikä on merkinnyt autoliikenteen voimakasta kasvua ja pääteiden tukkeutumista. Histan kaavoituksessa Espoo olikin yhteistyössä Vihdin ja Kirkkonummen kanssa.

Espoon haluaman metropolihallinnon kyvyistä ratkaista ongelmia ei ole mitään näyttöä. 14 kunnan yhteiset esitykset maankäytön kehittämiseksi ja asuntotuotannon lisäämiseksi eivät ole vakuuttaneet. Maankäyttöä on haluttu hajottaa yhä uusiin suuntiin ja esitykset ovat poikenneet myös maakuntakaavan linjauksista. Sopii epäillä myös metropolihallinnon kykyä estää sekrekatiota ja edistää edullista asuntotuotantoa. Suurin osa Helsingin seudun kunnista on haalinut alueelleen mahdollisimman hyviä veronmaksajia ja sosiaalinen asuntotuotanto on jäänyt lapsipuolen asemaan.

Valtuuston kokouksessa Espoon kokoomus esitti myös valtion ely-keskusten tehtävien siirtämistä metropolihallinnolle. Näin kokoomus pääsisi eroon kiusallisesta ympäristökeskuksesta, joka on pannut kapuloita rattaisiin mm. Histan ja Lommilan kaavoituksessa.

Yhteistyötä maankäytön ja liikenneverkon kehittämisessä tarvitaan koko Helsingin seudun alueelle. Tätä varten on kuitenkin jo olemassa Uudenmaan liitto, jolla siihen on lakisääteiset valtuudet. Liiton tehtäviä ainakin asuntopolitiikassa, joukkoliikenteen hoidossa ja ympäristönsuojelussa voidaan lisätä, mutta minkään uuden elimen perustamista maakuntaliiton rinnalle ei tarvita. On vaikea nähdä mitä lisäarvoa rinnakkainen "metropolihallinto" voisi tuoda - sekaannusta ja kustannuksia kylläkin.

Maamme ainoan suurkaupungin ja sen mukana pääkaupungin hallinto kaipaa pikaista uudistamista. Tähän Espoon lausunto ei anna mitään eväitä.