Kataisen hallituksen julkisen talouden karsimislista sisältää myös luettelon niistä liikenneinvestoinneista, joita hallitus aikoo käynnistää. Luettelo sisältää lukuisia hankkeita ja painopiste on aivan oikein raideliikenteessä. Tosiasiassa hallitus aikoo kuitenkin supistaa liikenneinvestointitasoa nykyisestä, joten politiikasta joutuu kärsimään erityisesti tieliikenne.
Luettelon on väitetty painottuvan Uudenmaan hankkeisiin. Uudenmaan tarve on tietenkin suurin, sillä täällä liikenne kasvaa ylivoimaisesti nopeimmin. Huomiota herättää kuitenkin, että yhtään uutta hanketta ei aiota käynnistää Espoossa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan tällä vuosikymmenellä pitäisi kuitenkin aloittaa mm. kaupunkiradan jatko Leppävaarasta Espoon keskukseen, metron jatko Matinkylästä eteenpäin sekä raide-Jokeri - kaikki tarpeellisia raidehankkeita. Liikenneministeri Kyllösen mukaan nämä ovat siirtymässä kuitenkin ensi vuosikymmenelle.
Vaikka HLJ:n tiedettiin jo syntyessään olevan taloudellisesti epärealistinen, jotain sen kohteista pitäisi saada aloitukseen lähivuosina, muuten liikenne puuroutuu teillämme yhä pahemmin, mikä haittaa myös koko seudun toimivuutta ja asuntorakentamistakin.
Espoon kaupungin johto on liittänyt kaupunkiradan jatkamisen Histan toteuttamiseen. Histan rakentaminen on kuitenkin niin pahasti ristiriidassa seudun ympäristötavoitteiden ja maakuntakaavan kanssa, että tämä herättää epäluuloja myös kaupunkiratahanketta kohtaan. Tästä Espoo saakin syyttää itseään, sillä paljon muitakaan merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita ei radan vaikutusalueelle ole esitetty.
Rantaradan varsi muodostaa kuitenkin merkittävän maankäytön kehittämisalueen. Alueen kehittäminen edellyttääkin uudenlaista otetta kaupungilta. Asian edistämiseksi olisi syytä perustaa kaupunkiradan kehittämisprojekti, joka aluksi selvittäisi asemien ympäristön uudet rakentamismahdollisuudet. Maankäytön tehostamismahdollisuuksia löytyy helposti mm. Kilon ja Keran asemien lähimaastoista. Esim. InexPartersin suurvarasto on todennäköisesti siirtymässä lähivuosina lähemmäksi Vuosaaren satamaa, jolloin alue jää vapaaksi esim. asuinrakentamiseen.
Lisärakennusoikeuksilla voitaisiin rahoittaa ratainvestointia ( noin 200 milj.euroa ), mikä huomattavasti helpottaisi valtion ja kaupungin rahoitustarvetta. Näin hanke saisi uutta potkua ja kaupunki hyviä asuinrakentamismahdollisuuksia raideyhteyden varrelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti