Kuntauudistushanke kuumentaa tunteita. Maakunnat ovat nousemassa vastarintaan ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Viialainen vertaa hanketta Stalinin suorittamiin Venäjän kylien hävittämisiin. Pahemmin ei enää hallituspuolueen edustaja voisi asiasta sanoa. Espoossa kokoomuksen edustajat eivät ole vielä käyttäneet yhtä pahaa kieltä, mutta ilmiriita omien ministerien kanssa on tosiasia. Paikallishallinnon uudistaminen kaipaakin nyt uusia näkökulmia ja ideoita, sillä hallituksen mallilla ei näytä olevan läpimenon mahdollisuuksia.
Viialaisen esittämä maakuntamalli, jota tosin aikaisemminkin on esitetty, on harkinnanarvoinen. Jos maakunnille siirretään kunnilta ja kuntainliitoilta merkittäviä tehtäviä, selkeyttää se hallintoa, mutta edellyttää samalla maakuntien demokratisointia ja verotusoikeutta. Se ei olisi mikään pikkumuutos, mutta sitä ei ole myöskään laajamittainen kuntien lahtaaminen.
Kaksiportainen hallintomalli sopii myös pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun kunnat tulee yhdistää omalla laillaan metropolikunnaksi, joka samalla jaettaisiin 10-15 kotikunnaksi. Metropolikunta hoitaisi ainakin liikenteen, maankäytön yleissuunnittelun, vesi-, energia- ja jätehuollon, erikoissairaanhoidon, toisen asteen koulutuksen tehtävät sekä erittäin tärkeän asuntopolitiikan. Kotikunnille jäisivät mm. asemakaavoitus, peruskoulut, päivähoito, vanhusten huolto, kunnossapito, kulttuuritoimi sekä terveysasemat.
Muutos mahdollistaisi koko seutua koskevien asioiden avoimen ja demokraattisen suunnittelun ja päätännän, mitä aikansa eläneet kuntarajat nyt hankaloittavat. Kotikunnat taas ovat tarpeen, jotta asukkaat voisivat vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin, mikä esim. Espoossa on nykyisin valtuutetuillekin turhan vaikeaa tavallisista kuntalaisista puhumattakaan.
Espoon lakkauttamisen esteenä tuskin olisi asukkaiden kiintyminen nykyiseen kuntaan. Moniko tuntisi haikeutta, jos Espoon keskustan sijaan omaksi kunnan keskustaksi tulee esim. Leppävaaran, Tapiolan tai Espoonlahden keskus. Seudun pääkeskustana säilyy Helsingin keskusta joka tapauksessa. Olemme jo nyt enemmän esim. leppävaaralaisia kuin espoolaisia. Espoolaisuus säilyisi jatkossakin Espoon keskustan ja sen ympäristön alueella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti