Öljypalmukysymys

Risto Isomäki on kirjoittanut varsin mielenkiintoisen pamfletin öljypalmukysymyksestä. Öljypalmu on trooppinen kasvi, jonka ei luulisi kiinnostavat paljonkaan suomalaisia, mutta mm. pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikot ovat joutuneet ottamaan sen käyttöön kantaa.

Öljypalmun öljyä on käytetty vuosikymmenet ruonjalostusteollisuuden ja kosmetiikan raaka-aineena, mutta kun sitä ryhdyttiin käyttämään myös biodieselin valmistukseen, on syntynyt hirveä haloo sen aiheuttamista haitoista sademetsille. Suomalainen valtion omistama Neste Oil on investoinut miljardeja biodieselin jalostamiseen ja on johtavia yrityksiä tällä alalla. Niinpä Helsingin seudun bussifirmatkin ovat kokeilleet sen käyttöä seudun liikenteessä. Erityisesti Greenpeacen toimesta ainakin Helsingin valtuusto on kuitenkin saatu vastustamaan ko. käyttöä. Onpa Greenpeace julistanut Neste Oilin maailman vahingollisimmaksi yhtiöksi.

Eittämättä öljypalmuviljelmien alta onkin hävitetty sademetsiä erityisesti Indonesiassa, mikä tietenkään ei ole hyväksyttävää. Suuret firmat ovat hävittäneet jopa kokonaisia kyliä valloittaessaan uusia maa-aloja viljelmien tieltä.

Öljypalmu kuten muutkin palmukasvit ovat erittäin tuottoisia kasveja - niiden hehtaarisadot ovat moninkymmenkertaiset verrattuna muihin öljykasveihin. Palmut ovat myös erittäin monikäyttöisiä ja ne ovatkin elintärkeitä tropiikin ihmisille. Palmut estävät myös maan eroosiota ja niiden alla voidaan viljellä myös muita kasveja - mm. hedelmäpuita.

Palmujen käyttö on kuitenkin vielä melko vähäistä niiden käyttömahdollisuuksiin nähden. Risto Isomäen mukaan palmujen viljelyala voidaan vielä moninkertaistaa tarvitsematta silti ottaa käyttöön sademetsäalueita. Teoriasssa yksin palmuja kasvattamalla voitaisiin tyydyttää koko ihmiskunnan ravinnon tarve, mutta käytännössähän tämä ei ole mahdollista. Palmuviljely antaa myös mahdollisuuden tropiikin alueiden pienviljelijöille tuottoisaan elinkeinoon ja mahdollisuuden parantaa olojaan.

Biopolttoaineet ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta, sillä nestemäisten polttoaineiden käyttö on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Viljalla tai pohjoisten alueiden öljykasveilla ei biopolttoaineiden tarvetta kuitenkaan pystytä tyydyttämään ja ne vievät peltoalaa ruoan kasvatukselta eikä niidenkäyttö juurikaan vähennäkasvihuonekaasupäästöjä. Isomäen mukaan öljypalmulla on suurimmat mahdollisuudet ratkaista tämä ongelma verrattuna mm. jatropan käyttöön.

Öljypalmun käyttö edellyttää kuitenkin mm. sitä, että Indonesian valtio ja muut tropiikin maat estävät suuryritysten turmiollisen toiminnan ja ohjaavat palmun viljelyä niin, että siitä hyötyy myös paikalliset asukkaat. Tämä edellyttää myös kansainvälistä painostusta, johon on syytä myös Helsingin seudun kunnallispoliitikkojen osallistua.

Presidentin vaalit

Alkavan presidentinvaalikamppailun suuri kysymys on, pystyykö Niinistö säilyttämään ennakkosuosikin paikkansa myös todellisessa vaalissa. Niinistön voitto olisi jatkoa kokoomuksen riemukululle ja varmistaisi kokoomuksen hegemoniaa entisestään sisäpolitiikassa. Ulkopolitiikkaahan ovat demarit johtaneet vuosikausia eikä kokoomus vahvoista asemistaan huolimatta kyennyt viime hallituskaudella saamaan oikein otetta haltuunsa. Niinistön voitto merkitsisi käännettä myös tässä suhteessa.

Niinistön heikkoudet ovat kuitenkin juuri ulko-ja turvallisuuspolitiikassa, mistä hänellä ei ole oikein mitään näyttöä. Eipä hänellä näytä olevan riittävää kiinnostustakaan tähän presidentin toimen keskeiseen tehtäväalaan. Epämääräiset lausunnot Suomen NATO-jäsenyydestä eivät ole olleet vakuuttavia vaan vaikuttavat pikemminkin kiemurtelulta taustapuolueensa NATO-intoilun ja yleisen mielipiteen välillä. Kovin uskottavilta eivät siis vakuuta hänen lausuntonsa NATO-jäsenyyden tarpeellisuudesta.

Keskustan Väyrynen lähti vaalikamppailuun kovin epäedullisista asemista, sillä puolueen johto ei ollut innostunut hänen ehdokkuudestaan. Väyrysen kokemus ulkopolitiikasta ja hänen kykynsä käydä poliittista taistelua ovat kuitenkin melko vakuuttavia eikä hänen mahdollisuuksiaan olekaan syytä väheksyä. Hänen päävastustajiansa eivät ole kuitenkaan muut ehdokkaat vaan "etelän median" ylenkatse ja NATO-myönteisyys.

Vasemmistoliitto päättää ehdokkaastaan viikonvaihteessa. Puolueella on vain huonoja vaihtoehtoja. Jos ehdokasta ei ole, jää puolue piiloon eikä voi tuoda esiin ulkopoliittisia tavoitteitaan. Jos ehdokas on Arhinmäki niinkuin näyttää ilmeiseltä, tulee hänestä ainoana hallituksen ministeriehdokkaana Soinin ja Väyrysen sylkykuppi erityisesti EU-kysymyksissä. Tässä Arhinmäen asema hallituksen linjan puolustajana ja vastuunkantajana tulee olemaan melko toivoton eikä tämä merkitse hyvää myöskään puolueen kannalta.

Blominmäen puhdistamo

Pari vuotta sitten päätti Espoon kaupungivaltuusto siirtää jätevedenpuhdistamon Suomenojalta Blominmäkeen eli kymmenen kilometriä sisämaahan. Jätevesistä tosin suurin osa jouduttaisiin pumppaamaan edelleen Suomenojan kautta ja puhdistetut jätevedet Blominmäeltä Suomenojan kautta mereen, mutta tämä noin 200 000 m3:n vuotuinen edestakainen vedenpumppaus ei ollut valtuutettujen enemmistön mielestä mikään ongelma.

Puhdistamopäätös tehtiin vastoin maakuntakaavaa, jossa Espoon puhdistamolle on esitetty neljä vaihtoehtoista paikkaa - niistä yksikään ei ole Blominmäki. Nyt Uudemaanliitto on tekemässä maakuntakaavan muutosta, jossa paikkoja olisi enää vain yksi - Blominmäki. Näin siis yksi kunta voi lainvastaisesti vaikeuttaa maakuntakaavan toteuttamista ja kaavan laatija kiltista tottelee lain rikkojaa.

Sijoituspäätös markkinoitiin valtuustolle sillä, etä Suomenojalla voidaan puhdistamolta vapautuvalle maa-alalle kaavoittaa niin paljon rakennusoikeutta, että sillä voidaan rahoittaa jopa metron jatko Matinkylästä eteenpäin. Tämä toimialajohtaja Loukon ja kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen väite ei perustunut minkäänlaiseen suunnitelmaan tai kustannuslaskelmiin. Myöskään Finnoon osayleiskaavaluonnoksessa ei ole todistettu tätä väitettä - vasta eilen kaavan esittelytilaisuudessa luvattiin vihdoin kaavan todellisia toteuttamiskustannusarvioita.

Putsarin sijoittamista Blominmäkeen perusteltiin sillä, että seudun rakentamisen painopiste olisi siirtymässä Turunväylän suuntaan, joista osa olisi Histan uusi asuinalue. Vaikka nänä väitteet olivat jo aluperin täyttä pötyä, on niiltä Histan kaavan kumoamisen jälkeen pudonnut viimeinenkin pohja pois.