Espoon kaavoituksessa on havaittavissa myönteinen käänne. Metroasemien asemakaavoitus edistyy ja alueita tehostetaan huomattavasti. Keskustelua herättää kuitenkin Tapiolaan ja muuanne esitetty korkea rakentaminen.
Korkeat rakennukset olivat pitkään melkein pannassa ja vasta 90-luvulla niitä alkoi nousta muutama. Helsingin keskustaa on kuitenkin varjeltu - esim. Kampin rakentaminen pidettiin matalana. Helsinkiin on jo kuitenkin vanhastaan kuuluneet tornit - kirkon torneja, rautatieasema ja mm. stadionin torni, jotka ovatkin näyttäviä maamerkkejä. Nyt Keski-Pasilaan, Kalasatamaan ja syrjäisimmille Vuosaaren ja Pitäjänmäen alueille on rakennettu tai suunniteltu jopa pilvenpiirtäjiä.
Espoolla ei ole ollut vanhaa arvokasta kaupunkikuvaa paljoakaan. Niinpä Tapiolaan suunnitellut uudet tornit ovat herättäneet melkoisia vastalauseita ja mm. vihreät ovat tuominneet ne. Tapiola kaipaa kuitenkin tiivistämistä, sillä sen sijainti, olemassaolevat palvelut sekä metron tulo sallisivat tuhansienkin asukkaiden sijoittamisen sinne. Kun laajat viheralueet halutaan kuitenkin suojella, on korkea rakentaminen miltei ainoa keino ratkaista ongelma. Lehtikuvien perusteella uudet tornit sopivat alueelle ihan mukavasti.
Korkeat asuintalot eivät kuitenkaan ratkaise puutetta edullisista perheasunnoista. Niitä tuleekin kaavoittaa alueelle hävittämättä silti Tapiolan puutarhaluonnetta. Joistakin pusikkoalueista jouduttaan kuitenkin luopumaan.
Sama koskee myös muita metroasemia. Niihin kaavaillut korkeat tornit tulevat yleensä kalliiksi ja asuntojen hinnat nousevat kerrosten mukana pilviin. Asemien lähelle on siksi sijoitettava myös matalampaa rakentamista ja erityisesti kaupungin vuokra-asuntoja.
perjantai 23. syyskuuta 2011
perjantai 9. syyskuuta 2011
Finnoon yleiskaavaluonnos arveluttaa
Finnoon alueen suunnittelussa on vihdoin saatu aikaan osayleiskaavaluonnos. Luonnoksen on laatinut konsultti – ilmeisesti yleiskaavayksikön yli 20 hengen porukalla on ollut tärkeämpää tekemistä kuten hölmöjen lausuntojen kirjoittelu muiden tekemistä suunnitelmista.
Luonnosta edelsi ns. visiosuunnitelma, jossa jatkettiin Espoon perinteitä irrottamalla jalat tukevasti maasta kuten myös Suurpellon ja Histan suunnitelussa tehtiin. Alueesta on kaavailtu mm. ”Espoon urbaaneinta ja tiiveintä merikaupunginosaa, vesiosaamisen ja vesiliikenteen keskus sekä hiilineutraalia aluetta”. Alueen väestö tulee olemaan kuulema sosiaalisesti monimuotoista ja alueen palveluihin kuuluu mm. kauppahalli ja pienliikkeet. Melkoisia vaatimuksia alueelle, joka on ollut syrjäistä laitos- ja teollisuusaluetta, maankaatopaikkana ja lintulampena. Unelmointia ei ole haitannut myöskään se, että merellisyydestä voimme leveysasteillamme varsinaisesti nauttia vain kolme-neljä kuukautta vuodessa eikä vesiliikenteellä ole ollut ja tuskin tulee koskaan olemaan mitään merkitystä paikallisliikenteessä.
Alueesta on kaavailtu myös Matinkylä-Kivenlahti-metron rahoittajaa, millä jäteputsarin siirtoa muuanne perusteltiin. Kun Espoon maksuosuus metron jatkeesta on ainakin 400-500 miljoonaa euroa, tulee Finnoon rakentamisesta saada todellinen kultakaivos kaupungille.
Suunnittelualueesta sopii parhaiten rakentamiseen nykyinen teollisuusalue ja Hannuksen alue. Niille onkin esitetty tiivistämistä ja uusia asuinalueita. Metroasema ja keskusta-alue on sijoitettu niiden eteläpuolelle lintulammen viereen. Alue on hyvin alavaa ja voi meren pinnan noustessa joutua veden alle.
Suunnitelmaan kuuluu myös laaja meren täyttöalue niin, että sen alle jää nykyinen venesatama ja sen suunniteltu laajennusaluekin. Tärkeänä on pidetty alueelle tulevia kanavia, joiden on suunniteltu ulottuvan metroasemalla saakka.
Nykyiselle laitosalueelle jäísivät vai Fortumin voimalaitokset. Yhtiö kaavailee nykyisen kivihiililaitoksen korvaamista puuhaketta käyttävällä laitoksella, mikä merkitsee melkoista rekkarallia alueelle.
Lähtökohtana on ollut lintulammen säilyttäminen ja suojelu. Lammen päälle on kuitenkin osoitettu voimalaitoksen laajenemisalue ja Suomenojan suun yli kulkeva ”joukkoliikenteen yhteystarve”, mikä käytännössä tarkoittaa katuyhteyden rakentamista linnustolle tärkeän alueen lävitse. On myös varsin kyseenalaista miten lampea melko lähelle tulevat korkeat asuintalot ja monituhatpäinen lokkiyhdyskunta sopivat yhteen.
Ilmastonmuutos nostaa tulevaisuudessa meren pintaa ainakin metrillä tällä vuosisadalla. Tässä ei ole otettu huomioon mannerjäätiköiden sulamisten vaikutusta. Suunnitelmassa on kuitenkin suhtauduttu tulvariskiin hyvin huolettomasti, sillä tulvasuojelusta ei ole esitetty minkäälaista suunnitelmaa. Viittaus rakennusjärjestyksen vaatimaan alimpaan rakenteiden tasoon ei ole riittävä, kun uusia suuria alueita suunnitellaan tulvariskialueille.
Helsingissä merentäyttöalueet suunnitellaan nostettavaksi vähintään +3 metriin. Tämän pitäisi olla Espoossakin vähimmäisvaatimus. Lisäksi tarvitaan tarkempia analyysejä myrskyjen mahdollisista aallonkorkeuksista alueella, maanpinnan tasojen nostamista alavilla alueilla, ja suunnitelmia tulvapenkereiden sijoittamisesta. On myös kyseenalaista sijoittaa maanalainen metroasema tulvariskialueelle sekä vetää kanava sisämaahan.
Suomenoja on Espoon tärkein venesatama ja veneiden telakointialue. Kaavaluonnoksessa alue on kuitenkin muutettu rakennusalueeksi ja veneiden talvisäilytys on suunniteltu siirrettäväksi korkeavarastoihin voimalaitoksen viereen. Tämä merkitsee suuria kustannuksia veneilijöille, sillä nykyisissä sisähalleissa veneiden säilytys maksaa ainakin 3000 euroa/vuosi. Kustannus on niin suuri, että suuri osa veneilijöistä joutuu hakemaan talvisäilytykselle uuden ratkaisun ilmeisesti Espoon ulkopuolelta tai jopa luopumaan veneilystä. Kaavaa ei tule viedäkään eteenpäin ennenkuin kaupunki on osoittanut jonkun hyväksyttävän ratkaisun ongelmaan.
Kaavaratkaisun infrastruktuurin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 106 miljoonaa euroa eli 101 euroa/k-m2. Kustannustaso on siis korkea, mutta tämä ei läheskään vielä riitä, sillä kustannuksista on jätetty pois merkittäviä tekijöitä. Tällaisia ovat mm. ulkoiset yhteydet, kunnalliset palvelut, tulvasuojelu, täyttöalueen rakentaminen sekä esirakentaminen.
Kunnallisten palvelujen rakentaminen edellyttää jo yli 100 miljoonan euron investointia. Länsiväylälle tarvittaneen kaksi uutta liittymää ja nykyisen liittymän parantamista, missä paikan ahtaus pakottaa erinomaisen kalliiseen ratkaisuun.
Täyttöalueen kustannukset on kuitattu olettamalla täyttömateriaalin olevan ilmaista. Vaikka metroyhtiö lahjoittaisikin metron rakentamisesta syntyvän louheen, vaatii louheen tasaaminen penkkaan omat kustannuksensa. Täyttöalue ja kanavat vaativat myös tukiseinämien rakentamista 2000-4000 metrin pituudelta riippuen kanavien määrästä. Korkeatasoiset luonnonkivellä päällystetyt seinämät ja kaiteet tulevat maksamaan maltaita.
Kaikkiaan alueen rakentaminen voi aiheuttaa kaupungille jopa 300 miljoonan euron investointitarpeen. Tämän lisäksi tulevat jätevesipuhdistamon siirron kustannukset, jotka alustavasti on arvioitu 240 miljoonaksi euroksi. Ei olisi kuitenkaan yllätys, jos kustannusarvio vielä tästä huomattavasti nousisi suunnitelmien tarkentuessa.
Finnoon suunniteltu rakentaminen tulee siis huomattavan kalliiksi. Erityisen suuriksi tulevat täyttöalueen kustannukset niin kaupungille kuin rakentajille, sillä alue edellyttää vielä esirakentamista. Metron rahoittaminen alueen tonttimyyntituloilla voikin jäädä suurelta osin haaveeksi, mikä voi vaarantaa koko metron jatkohankkeen.
Luonnosta edelsi ns. visiosuunnitelma, jossa jatkettiin Espoon perinteitä irrottamalla jalat tukevasti maasta kuten myös Suurpellon ja Histan suunnitelussa tehtiin. Alueesta on kaavailtu mm. ”Espoon urbaaneinta ja tiiveintä merikaupunginosaa, vesiosaamisen ja vesiliikenteen keskus sekä hiilineutraalia aluetta”. Alueen väestö tulee olemaan kuulema sosiaalisesti monimuotoista ja alueen palveluihin kuuluu mm. kauppahalli ja pienliikkeet. Melkoisia vaatimuksia alueelle, joka on ollut syrjäistä laitos- ja teollisuusaluetta, maankaatopaikkana ja lintulampena. Unelmointia ei ole haitannut myöskään se, että merellisyydestä voimme leveysasteillamme varsinaisesti nauttia vain kolme-neljä kuukautta vuodessa eikä vesiliikenteellä ole ollut ja tuskin tulee koskaan olemaan mitään merkitystä paikallisliikenteessä.
Alueesta on kaavailtu myös Matinkylä-Kivenlahti-metron rahoittajaa, millä jäteputsarin siirtoa muuanne perusteltiin. Kun Espoon maksuosuus metron jatkeesta on ainakin 400-500 miljoonaa euroa, tulee Finnoon rakentamisesta saada todellinen kultakaivos kaupungille.
Suunnittelualueesta sopii parhaiten rakentamiseen nykyinen teollisuusalue ja Hannuksen alue. Niille onkin esitetty tiivistämistä ja uusia asuinalueita. Metroasema ja keskusta-alue on sijoitettu niiden eteläpuolelle lintulammen viereen. Alue on hyvin alavaa ja voi meren pinnan noustessa joutua veden alle.
Suunnitelmaan kuuluu myös laaja meren täyttöalue niin, että sen alle jää nykyinen venesatama ja sen suunniteltu laajennusaluekin. Tärkeänä on pidetty alueelle tulevia kanavia, joiden on suunniteltu ulottuvan metroasemalla saakka.
Nykyiselle laitosalueelle jäísivät vai Fortumin voimalaitokset. Yhtiö kaavailee nykyisen kivihiililaitoksen korvaamista puuhaketta käyttävällä laitoksella, mikä merkitsee melkoista rekkarallia alueelle.
Lähtökohtana on ollut lintulammen säilyttäminen ja suojelu. Lammen päälle on kuitenkin osoitettu voimalaitoksen laajenemisalue ja Suomenojan suun yli kulkeva ”joukkoliikenteen yhteystarve”, mikä käytännössä tarkoittaa katuyhteyden rakentamista linnustolle tärkeän alueen lävitse. On myös varsin kyseenalaista miten lampea melko lähelle tulevat korkeat asuintalot ja monituhatpäinen lokkiyhdyskunta sopivat yhteen.
Ilmastonmuutos nostaa tulevaisuudessa meren pintaa ainakin metrillä tällä vuosisadalla. Tässä ei ole otettu huomioon mannerjäätiköiden sulamisten vaikutusta. Suunnitelmassa on kuitenkin suhtauduttu tulvariskiin hyvin huolettomasti, sillä tulvasuojelusta ei ole esitetty minkäälaista suunnitelmaa. Viittaus rakennusjärjestyksen vaatimaan alimpaan rakenteiden tasoon ei ole riittävä, kun uusia suuria alueita suunnitellaan tulvariskialueille.
Helsingissä merentäyttöalueet suunnitellaan nostettavaksi vähintään +3 metriin. Tämän pitäisi olla Espoossakin vähimmäisvaatimus. Lisäksi tarvitaan tarkempia analyysejä myrskyjen mahdollisista aallonkorkeuksista alueella, maanpinnan tasojen nostamista alavilla alueilla, ja suunnitelmia tulvapenkereiden sijoittamisesta. On myös kyseenalaista sijoittaa maanalainen metroasema tulvariskialueelle sekä vetää kanava sisämaahan.
Suomenoja on Espoon tärkein venesatama ja veneiden telakointialue. Kaavaluonnoksessa alue on kuitenkin muutettu rakennusalueeksi ja veneiden talvisäilytys on suunniteltu siirrettäväksi korkeavarastoihin voimalaitoksen viereen. Tämä merkitsee suuria kustannuksia veneilijöille, sillä nykyisissä sisähalleissa veneiden säilytys maksaa ainakin 3000 euroa/vuosi. Kustannus on niin suuri, että suuri osa veneilijöistä joutuu hakemaan talvisäilytykselle uuden ratkaisun ilmeisesti Espoon ulkopuolelta tai jopa luopumaan veneilystä. Kaavaa ei tule viedäkään eteenpäin ennenkuin kaupunki on osoittanut jonkun hyväksyttävän ratkaisun ongelmaan.
Kaavaratkaisun infrastruktuurin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 106 miljoonaa euroa eli 101 euroa/k-m2. Kustannustaso on siis korkea, mutta tämä ei läheskään vielä riitä, sillä kustannuksista on jätetty pois merkittäviä tekijöitä. Tällaisia ovat mm. ulkoiset yhteydet, kunnalliset palvelut, tulvasuojelu, täyttöalueen rakentaminen sekä esirakentaminen.
Kunnallisten palvelujen rakentaminen edellyttää jo yli 100 miljoonan euron investointia. Länsiväylälle tarvittaneen kaksi uutta liittymää ja nykyisen liittymän parantamista, missä paikan ahtaus pakottaa erinomaisen kalliiseen ratkaisuun.
Täyttöalueen kustannukset on kuitattu olettamalla täyttömateriaalin olevan ilmaista. Vaikka metroyhtiö lahjoittaisikin metron rakentamisesta syntyvän louheen, vaatii louheen tasaaminen penkkaan omat kustannuksensa. Täyttöalue ja kanavat vaativat myös tukiseinämien rakentamista 2000-4000 metrin pituudelta riippuen kanavien määrästä. Korkeatasoiset luonnonkivellä päällystetyt seinämät ja kaiteet tulevat maksamaan maltaita.
Kaikkiaan alueen rakentaminen voi aiheuttaa kaupungille jopa 300 miljoonan euron investointitarpeen. Tämän lisäksi tulevat jätevesipuhdistamon siirron kustannukset, jotka alustavasti on arvioitu 240 miljoonaksi euroksi. Ei olisi kuitenkaan yllätys, jos kustannusarvio vielä tästä huomattavasti nousisi suunnitelmien tarkentuessa.
Finnoon suunniteltu rakentaminen tulee siis huomattavan kalliiksi. Erityisen suuriksi tulevat täyttöalueen kustannukset niin kaupungille kuin rakentajille, sillä alue edellyttää vielä esirakentamista. Metron rahoittaminen alueen tonttimyyntituloilla voikin jäädä suurelta osin haaveeksi, mikä voi vaarantaa koko metron jatkohankkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)