sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Halla-ahon asema kestämätön

Norjan järkyttävät tapahtumat ovat nostaneet esiin suhtautumisen perussuomalaisiin. Puolueen riveissä on tyyppejä, jotka ovat kunnostautuneet muukalaisvihamielisillä asenteillaan ja esiintymisillään. Myös kansanedustajiksi pääsi moni sellainen, joita voi luonnehtia äärioikeistolaisiksi kansalliskiihkoilijiksi. Heitä yhdistää Norjan sarjamurhaajaan ainakin samat näkemykset islamin uhasta ja halveksuva asenne maahanmuuttajiin.

Persut saivat eduskunnan valiokuntien jaossa hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikan, johon he valitsivat Jussi Halla-ahon - tyypin, joka on noussut äärioikeistolaisen siiven johtohahmoksi ja on tunnettu islaminvastaisista asenteistaan ja aktiivisesta kiihoitustyöstä heitä vastaan. Hänet Norjan sarjamurhaaja on maininnut myös eräänä oppi-isänään.

SDP:n Junger on asettanut Halla-ahon aseman valiokunnan puheenjohtajana kyseenalaiseksi, mihin onkin täysi syy. Se että parlamenttimme on suonut näin merkittävän aseman henkilölle, joka voidaan yhdistää väkivaltaiseen käyttäytymiseen muunuskoisia kohtaan, on sietämätöntä. Halla-ahon asema lisää väkivaltaisten ja rasististen asenteiden hyväksyttyvyyttä ja hänen asemansa rasistien idolina vain lisää sitä. Halla-ahon asema on tuotava eduskunnan keskusteluun ja uudelleenharkittavaksi - sen olemme vähintään Norjan uhreille velkaa.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Seppäsen muisteloita

Esko Seppäsen uusin kirja "Oma pääoma" on eräänlainen yhteenveto hänen aikaisemmista kirjoistaan ja kokemuksistaan toimittajana, kansanedustajana ja meppinä. Seppäsen analyysit Suomen kapitalismista ja politiikasta ovat ainutlaatuisia - onhan hän perehtynyt mm. yritysten omistussuhteisiin vuosikymmenien ajan. Hän tuntee myös laajalti poliittisia taustoja erityisesti työväenliikkeessä ja on varsin suorasanainen ja terävä asioiden analysoija. Tosin teksti voisi olla joskus vähemmänkin lennokasta, mutta se epäilemättä myös keventää raskasta asiaa.

Ajankohtaista ovat nyt kirjan arviot EU:n taustoista ja erityisesti EMU-järjestelmästä. Suomi liitettiin eurovaluuttaan varsin epäilyttävin tavoin ja perusteluin. EU:n kansanäänestyksen alla annettiin ymmärtää, että yhteinen valuutta on vielä utopiaa eikä äänestys ainakaan tätä asiaa koske.

Lipposen ensimmäistä hallitusta muodostettaessa tehtiin kuitenkin salainen sopimus demarien, kokoomuksen, RKP:n ja Vasemmistoliiton johtavien politiikkojen kanssa euroon siirtymisestä, mikä sitten ajettiinkin läpi. Kansalta ei tässä vaiheessa kysytty enää mitään. Ruotsin kansanäänestyksessä ei yhteistä valuuttaa hyväksytty, mistä ruotsalaiset voivat nyt onnitella itseään.

Vasemmistoliiton lyhyestä historiasta kirja antaa varsin kaunistelemattoman kuvan. Puolueessa vaikuttaa Seppäsen SDP(y):ksi nimeämä ryhmittymä eli SAK:n johtavat vasemmistolaiset toimitsijat ja johtomiehet. Ay-liikkeen rahoilla tämä ryhmäkunta on voinut vaikuttaa merkittävästi mm. kansanedustajavalintoihin ja on vaikuttanut taustalla muihinkin ratkaisuihin. Viimeinen näyttö tästä oli meno kokoomuksen johtamaan hallitukseen.

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Kuntauudistus

Kataisen hallitus lupaa suorittaa laajan kuntauudistuksen, jossa uudet kunnat muodostetaan työssäkäyntialueiden pohjalta. Esitys on saanut jo Keskustan karvat pystyyn, vaikka ko. puoluekin on jo edellisessä hallituksessa ollut käynnistämässä samantapaista palvelutuotannon uudelleenjärjestämistä.

On selvää, että suuri osa kunnista on jo tai lähivuosina tulossa elinkelvottomiksi väestökadon ja väestön ikääntymisen johdosta. Veronmaksajat eivät yksinkertaisesti riitä rahoittamaan palvelujen lisätarvetta.

Työssäkäyntialueet ovat varmaan yksi peruste muodostaa uusia kuntia, vaikka se ei esim. maaseutualueilla voikaan olla yksinomainen muodostamisperuste. Myöskään Helsingin työssäkäyntialueesta ei voi muodostaa yhtä jättikuntaa. Paljon tupakkaa ehtiikin palaa, ennenkuin uusi kuntajaotus hahmottuu lopulliseen muotoonsa.

Hallitusohjelmassa ei ole uhrattu sanaakaan demokratiavajeesta, mikä syntyy suuria kuntia muodostettaessa. Kylmät taloudelliset perusteet eivät voi olla riittäviä kuntarajoja piirrettäessä. Paikallisdemokratíaa tulee kuitenkin lisätä eikä vähentää, mikä on nyt suurena vaarana. Onkin harkittava lakisääteisiä uusia osallistumismuotoja esm. kylä- ja kaupunginosaneuvostojen perustamista. Neuvostoihin voisivat nimetä edustajansa kaikki paikalliset rekisteröidyt yhdistykset ja niillä olisi valta vaikuttaa mm. talousarvioiden laatimiseen, maankäyttöön, ympäristöasioihin ja palvelujen järjestämiseen.

Helsingin metropolialue vaatii oman ratkaisunsa, jossa nykyiselle kuntajaotukselle ei pidä antaa paljonkaan merkitystä. Sen sijaan voitaisiin alue jakaa pienempiin 30 000 - 100 000 asukkaan kuntiin ja niiden yläpuolelle perustaa metropolihallinto, jolla on oma verotusoikeus ja valtaa päättää seudullisista asioista. Näitä ovat mm. joukkoliikenne, perusinfra, keskiasteen koulutus, erikoissairaanhoito, jätehuolto ja maankäytön yleissuunnittelu. Kunnille jäisivät mm. sosiaaliasiat, perusterveydenhuolto, peruskoulutus ja asemakaavoitus. Seudun valtapuolue kokoomus on kuitenkin asiassa niin levällään, että paljon ei kannata tuloksia odottaa uudeltakaan hallitukselta.