Pari vuosikymmentä kestänyt vääntö Histan kartanon alueen rakentamisesta on päättynyt. Helsingin hallinto-oikeuden päätös kaavan kumoamisesta tuskin muuttuu, vaikka kh siitä valittaisikin, sillä kaavan maakuntakaavan vastaisuus on selvää.
Hista on ollut keskeinen Espoon kehittämiskysmys 80-luvun lopulta lähtien. Silloin Histan kartanon omistaja, vaikutusvaltainen Ihamuotiloiden perikunta halusi muuttaa maataloustilansa rakentamisalueeksi. Aluksi hanketta kaupungissa ajoivat innokkaasti vain apulaiskaupunginjohtaja Hans Korsbäck ja yleiskaavapäällikkö Matti Saukkonen. Vaikka kaupungin talousjohto vastustikin hanketta, sai kh käsittelyynsä ehdotuksen arkkitehtikilpailun järjestämiseksi Histan asuinalueen suunnittelusta. Ehdotus kaatui kuitenkin täpärästi kh:n äänestyksessä kokoomuksen ja keskustapuolueen jäädessä vähemmistöön.
Korsbäckin sai junailtua alueen selvitysalueeksi pohjoisosien yleiskaavassa v. 1994. Rakentamisalueeksi aluetta ei voinut merkitä, koska seutukaava ei sitä sallinut. Valmisteilla olevaan seutukaavaan alue merkittiin kuitenkin taajama-alueeksi, mutta ympäristöministeriö jätti alueen vahvistamatta perustellen sitä rakentamisen kalleudella.
Nyt alueen maanomistajilla ( Ihamuotilat ja rakennusliike Polar ) tuli kiire kumota ympäristöministeriön perustelut. Heidän toimeksiannostaan entinen yleiskaavapäällikkö Harto Helpinen laati raportin, jossa todisteltiin Histan rakentamisen tulevan itse asiassa edulliseksi. Tein raportista analyysin, joka helposti kumosi Helpisen todistelut. Toimitin arvioini myös ympäristöministeriöön, josta Helpinen tietenkin hermostui perusteellisesti ja jopa yritti savustaa minua kaupungin palveluksesta. Saukkonen näki kuitenkin sen varsin vaikeaksi, sillä poliittisesti asia oli jo varsin arka aihe. Prosessin tuloksena katsoi Polar kuitenkin viisaaksi vetäytyä hankkeesta ja myi alueensa kaupungille sopuhintaan.
Asia tuli ajankohtaiseksi jälleen, kun alettiin laatia uutta maakuntakaavaa. Vaaleissa vahvistunut kokoomus ja uusi toimialajohtaja Olavi Louko saivatkin asiaan vauhtia ja yhteistyössä rakennusliike YIT:n kanssa junailivat kh:n ottamaan myönteisen kannan Histan merkitsimiseksi rakennusalueeksi maakuntakaavassa. Asian ratkaisi vaa´ankielenä toiminut pohjoisoespooainen kh:n demarijäsen. Ehkä asiaan oli vaikutusta myös sillä, että kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana toimi toinen pohjoisespoolainen demari, joka oli työssään Loukon alainen.
Nyt asiat alkoivatkin edetä vauhdilla. Histan osayleiskaavaa alettiin laatia, vaikka se oli selvästi voimassaolevan seutukaavan vastaista. Luotettiin kuitenkin siihen, että uudessa maakuntakaavassa asia olisi toisin, kun maakuntaliitto taipuisi Espoon painostuksen alla.
Uudessa maakuntakaavassa Histan toteuttamiselle asetettiin kuitenkin tiukat ehdot: alueelle täytyy muun rakentamisen yhteydessä rakentaa raideyhteys, Etelä-Espoo täytyy olla täydennysrakennettu ja Ämmässuon jätekeskuksen hajuhaitat täytyy olla poistuneet. Osayleiskaavatyötä kuitenkin jatkettiin ehdoista välittämättä.
Suunnittelua tehtiin tiukasti YIT:n ja Ihamuotiloiden ohjauksessa – jopa kaavan laadinta annettiin YIT:n palkkaamalle konsultille. Lienee maassamme ainutlaatuista, että kunnan strateginen suunnittelu luovutetaan yksityiselle taholle, mutta Espoon kokoomushegemonia ja YIT:n laaja suhdetoiminta mahdollistaa tällaisenkin. Näin taattiin, että kaava palvelee maksimaalisesti rakennusliikkeen etuja.
Kaavan laadinnassa ei ohitettu vain maakuntakaavaa, vaan myös taloudelliset selvitykset jäivät vaatimattomiksi. Näin voitiin päättäjille valehdella, että kaavan toteuttaminen olisi taloudellista ja kustannukset voitaisiin peittää maanmyynti- ja maankäyttömaksuilla. Muutenkin kaupungin kaavoitusjohto Louko etunenässä syyllistyi tosiasioiden kaunisteluun ja suoranaiseen päättäjien harhauttamiseenkin. Mm.Histan ilmastovaikutuselvitystä yritettiin pimittää ja lopulta se julkaistiin kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen selvityksen mitätöivällä esipuheella.
Kaavan tasoa kuvaa se, että suuri osa rakentamisalueesta on osoitettu suolle, mutta siitä ei ole edes mainintaa kaavaselostuksessa. Kaavan laadinnassa ei myöskään välitetty lukuisista kriittisistä lausunnoista ja muistutuksista, joita saatiin eri viranomaisilta ja muilta yhteisöiltä.
Hista vaikutti myös kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilövalintoihin. Kun Histaan kriittisesti suhtautuva yleiskaavapäällikkö Irma Karjainen saatiin savustettua ulos kaupungista, valittiin uusi päällikkö nimenomaan sillä perusteella, että hän oli valmis viemään läpi Histan kaavan. Näin pätevämpi hakija voitiin sivuuttaa valinnassa.
Kaiken kaikkiaan Histan suunnitteluprosessi on varsin masentava osoitus Espoon kaavoituspolitiikan tilasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja hyvät kaavoitusperiaatteet saavat väistyä, jos suuren rakennusliikkeen tai vaikutusvaltaisen maanomistajan edut muuta vaativat. Aina löytyy myös kaavoittajia, joiden ymmärrys ja/tai ammattimoraali taipuvat mihin tahansa.
Histan kaavan kumoutuminen antaa mahdollisuuden suunnitella alueen maankäyttö puhtaalta pöydältä. Ratkaisevaa on, voidaanko alue liittää tehokkaaseen raideliikenteeseen. Oikorata Lohjalle edellyttää sitä, että radan varteen voidaan sijoittaa ainakin 50 000 uutta asukasta. Vain suuri matkustajamäärä tekee kalliin ratayhteyden taloudelliseksi ja mahdollistaa riittävän liikenteen tihyden. Tämä ei kuitenkaan näytä mahdolliselta lähivuosikymmeninä, sillä mm. olemassaolevien ratojen, Vantaan kehäradan ja uusien metro-osuuksien varteen voidaan sijoittaa niin paljon uutta asutusta, että Lohjan rataan ei ole tarvetta. Loukon höpinät Lohjan radan rakentamisesta kymmenen vuoden päästä ovat puppua. Hän hyvin tuntee seudun liikennesuunnitelman, johon ei tällaista sisälly.
Histaa voidaan kehittää siis maatalous- ja ulkoilualueena. Sinne sopisi runsaastikin mm. siirtolapuutarha-alueita, jotka ovat hyvä vaihtoehto kesämökeille, joita niin monet halajavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti