Suomenojan-Hannuksen alue, joka on nimetty Finnooksi, on vaikea suunnittelukohde. Alueen ainoa ongelma ei ole paljonpuhuttu lintulampi, jonka valtuusto on päättänyt suojella. Pahin alueen ongelma on sen alavuus ja siksi aluetta uhkaa tuleva merenpinnan nousu, jonka suuruudesta ei ole edes selvää käsitystä. Suomenojan voimalaitoksen päästöt ja melu vaativat myös suoja-alueensa. Suomenojan venesatama on Espoon tärkein satama ja veneilyn turvaamisen kannalta keskeinen, sillä muualta ei ole osoittaa korvaavia alueita.
Suomenoja on jo nyt melkoinen liikennesumppu eikä uusi kiertoliittymä pystynyt ratkaisemaan ongelmia. Kaava-alueen tehokas rakentaminen vaatisikin kalliita liikennejärjestelyjä, sillä yksin metro ei ratkaise ongelmia.
Valtuusto päätti viime vuonna siirtää jätevedenpuhdistamon Blominmäkeen. Siirrolla uskoteltiin saatavan suuria maankäytön kehittämisetuja Suomenojalla ja näin syntyvillä maanmyyntituloilla rahoitettavan jopa metron jatkon rakentamisen.
Todellisuus taitaa olla kuitenkin varsin toisenlainen. Suomenojan ranta-alueen rakentaminen ei tuone niitä etuja, joita on kuviteltu. Rannan rakentaminen edellyttää laajaa meren täyttämistä ja suuria kustannuksia, joita tuskin tontinmyyntitulot peittävät. Ranta-alue jää myös melko kauaksi suunnitelluista metroasemista ja alueen liikenne pahentaisi ruuhkautumista entisestään. Rantarakentaminen merkitsisi myös veneiden talvisäilytysalueen uhraamista ja Espoon veneilyn vaarantumista. Voimalaitoksen läheisyys ei myöskään lisää alueen houkuttelevuutta asuntoalueena.
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ei ole pystynyt laatimaan minkäänlaista osayleiskaavaluonnosta eikä keskuksen johdon otteet alueen suunnittelussa ole vakuuttaneet. Suunnittelun edistämiseksi on kaupungin johto masinoinut laajaa julkisuutta saaneen visiotyön. Visioinnilla voidaan tietenkin saada esiin uusia ideoita, mutta vaikean alueen suunnitteluongelmia ei tällä tavoin kyetä ratkaisemaan.
Julkistettu visio ei juurikaan sisällä toteuttamiskelpoisia ideoita eikä voi olla tulevan suunnittelun pohjana. Perusheikkous on ranta-alueen osoittaminen laajasti asuinrakentamiseen, mikä on sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti kestämätöntä. Kanavaesitys osoittaa, että merenpinnan nousun ongelmaa ei ole otettu vakavasti.
Toinen vision perusidea – ylikorkea metroaseman lähialueen rakentaminen tuskin myöskään on toteuttamiskelpoinen. On ilmansuojelun kannalta täysin kestämätöntä, jos korkeiden talojen yläkerran asukkaat joutuvat altistumaan suoraan voimalaitoksen savukaasuille.
Visiossa ovat myös alueen liikenneongelmat jääneet vaille ratkaisua, mikä on kuitenkin alueen suunnittelun peruskysymyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti