sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Pikahuomioita HLJ:sta

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on alkavalla viikolla HSL:n hallituksen käsittelyssä ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on tarkoitus lähettää vielä lausuntokierrokselle.

Suunnitelman perustuu seudun voimakkaaseen kasvuun - asukasmäärän kasvu olisi peräti 28 % vuoteen 2035 mennessä. Liikenteen on oletettu kasvavan ko. aikana n. 30 % ja tieliikenteen sitäkin enemmän. Tällä menolla ruuhkautuminen vain pahenee ellei liikennettä saada siirrettyä raiteille niin raskaille kuin kevyillekin. Vielä tärkeämpää on hillitä liikenteen kasvua estämällä maankäytön hajaantumista ja tiivistämällä maankäyttöä oleellisesti nykyisestä.

Suunnitelmassa on esitetty toteutettavaksi väyläinvestointeja tällä vuosikymmnellä yli 2,5 miljardilla eurolla. Tämä edellyttää investointitason kaksinkertaistamista verrattuna 2000-luvun alkuun. Julkisen talouden tila voi kuitenkin merkitä jopa liikenneinvestointien supistamista eli koko suunnitelma on kovin pehmeällä pohjalla. Suunnitelmassa on kyllä runsaasti hyviä tavoitteita ja esityksiäkin, mutta perusongelmaan eli tieliikenteen kasvuun niitä ei ole löydetty. Ruuhkamaksutkin kuntayhtymä tyrmäsi hiljattain.

Mielenkiintoista on, että Histaan ei ole esitetty rakentamista v. 2035, vaan ko. alue jäisi kauas tulevaisuuteen. Myös ratayhteys sinne on jätetty luokkaan mahdolliset ratahankkeet vuoden 2035 jälkeen. Näillä lähtökohdilla ei Espoo voi tehdä päätöksiä Histan rakentamisesta tai edes alueen osayleiskaavan hyväksymisestä, vaikka sitä hampaat irvessä nyt yritetäänkin.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Finnoota kaavoitetaan

Suomenojan eteläosan yleiskaavoitus on käynnistynyt Finnoon osayleiskaavan nimellä. Alue jätettiin eteläosien yleiskaavassa selvitysalueeksi ristiriitaisten maankäyttötavoitteiden takia. Keväällä kaupunginvaltuusto päätti siirtää alueen jätevesiputsarin kymmenen kilometriä sisämaahan kyseenalaisten ja puutteellisten selvitysten perusteella. Siirrolla haluttiin mahdollistaa alueen muuttaminen asuinalueeksi, joka toisi mukanaan kaupungille myös huomattavat maanmyyntitulot. Samalla luvattiin kuitenkin, että keskeisesti sijaitseva lintulampi suojellaan. Osayleiskaavan tulisikin nyt osoittaa, että nämä lupaukset on lunastettavissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kesäkuussa hyväksymät kaavoitustavoitteet perustuvatkin näihin lupauksiin. Samalla lautakunta laajensi suunnittelualuetta Hannukseen. Tälle alueelle tulisi nyt sijoittaa 20 000 asukasta, kaupunkikeskus, työpaikkoja, palveluja, venesatama, luontokeskus, vihervyöhykkeitä ja samalla suojella suuri lintualue. Tavoitteita ei todella voi sanoa vaatimattomiksi.

Suunnittelualue on rakentamisen kannalta harvinaisen vaikea. Toisin kuin on annettu ymmärtää putsarin siirto muualle ei niitä paljonkaan paranna. Yksin lintulammen suojelu edellyttää suurimman osan alueesta jättämistä rakentamisen ulkopuolelle. Suurin osa alueesta on myös tulvariskialuetta eli meren pinnan tuleva nousu ja poikkeukselliset tulvatilanteet voivat peittää miltei koko kaava-alueen. Meren pinnan nousuennusteissa ei ole otettu huomioon myöskään jäätiköiden todennäköistä sulamista, vaan ainoastaan meren lämpölaajeneminen. Alueen suojelu tulvilta ei ole helppoa pitkän rantaviivan ja heikon maaperän takia.

Alueelle jäävät edelleen Espoon tärkeimmät energiantuotantolaitokset, jotka tarvitsevat omat suoja-alueensa. Ko. suoja-alueella sijaitsee myös veneiden talvisäilytysalue. Veneilyn kannalta on välttämätöntä säilyttää alue ja vielä laajentaa sitä, sillä muualta Espoossa ei ole osoittaa vastaavia telakointialueita. Alueen korvaaminen jollain veneiden korkeavarastoinnilla on kustannuksiltaan sitä luokkaa, että se käytännössä tekisi veneilyn useimmille taloudellisesti mahdottomaksi.

Oma lukunsa on alueen liikenteen hoitaminen. Pari vuotta sitten tehtiin liikenneselvitys, jonka mukaan suunnittelualueen tehorakentaminen edellyttää kahden uuden moottoritieliittymän rakentamista. Selvitys pimitettiin kuitenkin päättäjiltä, kun putsarin siirtoa käsiteltiin.

Osayleiskaavan tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että alueen kaavoitus on annettu konsultille. Tämä vaikuttaa varsin merkilliseltä, sillä yleiskaavayksikössä on asiaa hoidettu jo vuosikausia ja luulisi että paras asiantuntemus on juuri siellä. Resursseistakaan ei luulisi olevan pulaa - ehkä taidoissa käyttää niitä. Herääkin epäilys, että konsultin kautta halutaan taata erityisesti rakennusliiken NCC:n mahdollisuudet vaikuttaa alueen suunnitteluun - onhan ko. rakennusliike kummitellut alueen suunnittelussa jo vuosia.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Onnittelut kokoomukselle

Kuten vähän arvata saattoi, paljastui suurimmaksi "hallintoneuvostopalkkiorosvoksi" Jutta Urpilainen ja Heidi Hautalakin sai siinä osansa. Onnittelut kokoomukselle onnistuneesta manööveristä! Saumaton yhteistyö professori Leppiniemen ( kok ), ministeri Häkämiehen ( kok ) ja TV1:n uutisten ( kok ) välillä pelasi loistavasti. Tekopyhyydestähän ei tietenkään ole kysymys.

Politiikan vastaisuus myy

Vaalirahapaljastukset ovat lisänneet kansalaisten epäluuloja poliitikkojen moraalia kohtaan. Perussyy epäluottamukseen, joka ei ole suinkaan nyt syntynyt, löytyy kuitenkin muualta - talouden globaalistumisesta. Kansallisvaltiot eivät enää pysty hallitsemaan talouttaan, koska taloutta heiluttavat globaalit suuryritykset ja suursijoittajat. Valtioiden hallituksille on tärkeämpää säilyttää luottamus markkinoilla kuin omien kansalaisten keskuudessa. Viime vuosien finanssikriisi osoitti, että Suomenkin talous on riippuvaisempi USA:n suurpankkien johdon toimenpiteistä kuin oman hallituksen politiikasta. Eipä ihme, että luottamus poliitikkoihin ja koko poliittiseen järjestelmään on horjumassa pahasti.

Tilannetta käyttävät poliittiset helppoheikit hyväkseen - näitä löytyy erityisesti äärioikealta. Ruotsin uusfasistien vaalivoitto oli järkytys ja meilläkin lietsotaan muukalaisvihaa yhä avoimemmin. Suunsoiton mestari Soini on saamassa jopa sankarin sädekehän - vain vihreät ovat uskaltaneet sen avoimesti haastaa.

Myös kokoomus yrittää käyttää tilannetta hyväkseen. Kohu valtion yhtiöiden hallintoneuvostojen palkkioista on kokoomuksen temppu yrittää kalastella politiikan vastaisella maaperällä. Kuitenkin valtion yhtiöt kaipaavat myös poliittista ohjausta - niiden toiminta ei ole yksinomaan taloudellista vaan mm. energiayhtiöt joutuvat toimissaan tekemään myös poliittisia arvovalintoja.

Itse asiassa kaikki suuryhtiöt ja liikepankit ovat myös yhteiskunnallisia laitoksia, joiden toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Tätä ei pystytä ohjaamaan yksinomaan lainsäädännöllä, vaan tarvitaan myös poliittista ohjausta. Tämän erityisesti pankkien toiminta finanssikriisissä osoitti. Liikepankkien siirtäminen valtion ohjaukseen onkin nostettava uudestaan poliittiseksi vaatimukseksi.