Hörönlöröä

18 valtuutettua teki kaksi vuotta sitten valtuustokysymyksen Espoon ympäristön tilasta viitaten mm. kaupunkirakennetta hajottaviin kaavoitushankkeisiin. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on saanut kahdessa vuodessa aikaan seuraavan vastauksen ko. kysymykseen:

Kestävä yhdyskuntarakenne perustuu mm. energiatehokkaaseen rakentamiseen ja liikenneverkkoon. Etenkin laajamittainen uusien alueiden rakentaminen on myönteinen tapa alentaa rakennuskannan ympäristökuormitusta. Ongelmana ovat etenkin yksittäiset ja vanhentuneeseen tekniikkaan perustuvat hankkeet. Toisaalta on jo merkittävästi kehitetty ajoneuvotekniikan vähäpäästöisiä ratkaisuja ja eräiden ennusteiden mukaan päästöt edelleen lähivuosina voivat puolittua suhteessa ajettuun matkaan. Kun samaan aikaan joukkoliikenteen luotettavuus, aikataulut, palvelutaso ja hinnoittelu eivät kehity toivotulla tavalla, on yhä enemmän merkitystä sillä, että ajoneuvoliikenne voi kestävästi hoitaa merkittävän osan espoolaisten liikkumistarpeesta.

Vaikka raideyhteydet ovat ratkaisu etenkin työmatkaliikenteeseen, niiden rahoitus on osittain ongelmallista ja toteutus hidasta. Mitä tulee esim. Histan ja muiden uusien alueiden rakentamiseen, niille soveltuvat joukkoliikenteen ratkaisut voidaan toteuttaa hyvinkin nopeasti ja kannattavasti suunnitelluilla väestöpohjilla ilman että joudutaan odottamaan Lohjan ratayhteyden valmistumista Espoosta länteen. Histaa ei myöskään ole ollut tarkoitus rakentaa yksinomaan henkilöautojen varaan, niin kuin joskus virheellisesti väitetään. Espoon kaavoitus suuntautuu lähes yksinomaan joukkoliikenteen palvelualueille.

Toisin sanoen Espoon kaavoittaa edelleen uusia laajoja alueita ja luottaa siihen, että kasvavan ajoneuvoliikenteen päästöt hoidetaan uudella tekniikalla. Ei puhettakaan siitä, että kaupunki noudattaisi valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden periaatteita yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, ajoneuvoliikenteen minimoinnista ja olemassa olevan infran ensisijaisesta käytöstä.

Varsin erikoinen on myös väite uusien alueiden energiatehokkuudesta, kun taas "ongelmana ovat yksittäiset hankkeet". Asia on sanottu sangen hämärästi, mutta jos sillä väitetään uusien alueiden rakentamisen olevan vanhojen alueiden täydennys- ja tiivistämistä energiatehokkaampaa, niin metsään mennään. Mutta kaupunkisuunnittelukeskuksen johto voi luulla näinkin - ihmeenä en pitäisi.

Espoon kaavoitusjohto viisveisaa säännöksille ja periaatteille, joita sen velvollisuus olisi noudattaa. Tästä huolimatta vastauksessa väitetään, että "Espoon suunnittelussa tukeudutaan etupäässä ympäristöministeriön ohjeisiin". Tällaistä hörönlöröä harvoin pääsee lukemaan.

Surpellon kaavailut

Suurpellon valtaiset toimistotalorakentamissuunnitelmat on viimeinkin hylätty ja nyt alueelle kaavaillaan uudenlaisia palvelukonseptteja. Hesarin jutun mukaan suunnitelmat ovat taas kovin korkealentoisilta. Lähtökohtana on, että alueelle sijoittuu pääasiassa hyvintoimeentulevia asukkaita, joiden maksukyvyn varaan voidaan kehittää kaikenlaista kivaa.

Alueen rakentaminen tuleekin sen verran kalliiksi mm. yksityisen maanomistuksen ja huonojen perustamisolosuhteiden takia, että köyhille ei alueelle ole paljon asiaa. Eri asia sitten, löytyykö sinne halukkaita muuttajia varakkaimmastikaan, sillä kovin houkutteleva alue ei ole.

Raideliikenteen johtaminen alueelle Tapiolasta Espoon keskukseen helpottaisi alueen eristyneisyyttä, mutta sen varressa tulisi tehostaa maankäyttöä mm. Koivumankkaalla ja Kuurinniityssä. Tällöin mennään myös aroille Keskuspuiston alueelle.

Uusi ratayhteys on kuitenkin tutkimisen arvoinen asia. Eteläosien yleiskaava ei sisällä tätä ratayhteyttä ja sen mukaista maankäyttöä. Uusi yhteys onkin syytä selvittää pääkaupunkiseudun yleiskaavan yhteydessä. Tämäkin siis kiirehtii uudenlaisen yleiskaavan laatimista. Espoon kaupunkisuunnittelun päättäjillä ei homma ole kuitenkaan hanskassa, sillä kaupunkisuunnittelulautakunta ehti juuri torjua sen laatimisen.

Näin se vaan on

Espoon toimialajohtaja Louko on lausahtanut uudessa kaupungin tiedotuslehdessä, että Hista pitää rakentaa ennen Lohjan rataa, sillä "valtio ei rakenna rataa harvaan asutuille alueille". Louko on varmaan tietoinen, että mm. Uudenmaan Liitto, HSY ja Uudenmaan ELY ovat asiassa toista mieltä. Espoo aikoo siis toimia piittaamatta valtion ympäristöviranomaisten ja seudullisten yhteistyöelinten kannoista. Louko perustelee kantaansa tokaisemalla "se vaan ei mene niin päin". Että silleen.

Eipä silti koko ratayhteyden merkitystä on paisuteltu, sillä sekään ei poistaisi Histan aiheuttamia liikenneongelmia ja kasvihuonekaasupäästöjä. Histan liikenneselvityksen mukaan rata lisäisi alueen matkojen joukkoliikenteen osuutta 11 %:sta 14 %:iin ja jäisi edelleen siis erittäin alhaiseksi. Näin Hista tukeutuu pääasiassa henkilöautoiluun tulipa sinne rata tai ei.

Histan liikenneongelmat johtuvat ennen muuta sen sijainnista - se on erillään ja kaukana muusta yhdyskuntarakenteesta. Matkat muuanne hajaantuvat niin paljon, että niitä on vaikea hoitaa joukkoliikenteellä puhumattakaan kevyestä liikenteestä. Näitä perusasioita ei voida kumota millään realistisilla liikennejärjestelyillä.

Toiseksi Lohjan radalle ei voida järjestää korkeatasoista junaliikennettä, vaan se jää suhteellisen harvavuoroisen taajamajunaliikenteen varaan. Tämän varaan ei voida järjestää myöskään toimivaa liityntäliikennettä niin kuin nyt uskotellaan. Espoon kaupunkirata on johdettava Kirkkonummelle, minkä varaan voidaan myös tehostaa maankäyttöä tulevaisuudessa.

Turunväylän jo nykyisten ongelmien luulisi tuovan sen verran järkeä Espoon päättäjien päähän, että Histan osayleiskaava haudattaiiin kaikessa hiljaisuudessa. Siihen antaa myös kaavasta saatu palaute yllin kyllin perusteita. Turunväylän lisäksi koko seudun tieverkko on tukkeutumassa kauttaaltaan. Huuhailut Histan kaltaisten maankäytön hajottamishankkeiden kanssa eivät ole tätä päivää.

Tommin "pisara"

Aina idearikas Tommi Laakso on keksinyt uuden rengasradan, jota hän kutsuu " pisaraksi" tämän päivän Hesarissa. Uusi länsiratayhteys voitaisiin hänen mukaansa rahoittaa Histan ja Espoonkartanon maanmyyntituloilla.
Asiassa on vain pari heikkoutta.

Kartanon maiden rakentamisesta ei jää mitään ylimääräistä jaettavaa, sillä niiden maanarvon nousulla ei voitaisi rahoittaa edes niiden kunnallistekniikan, tieyhteksien eikä palveluiden kustannuksia.

Toiseksi ratayhteyttä Espoosta Lohjalle ei saada aikaan 300 miljoonalla, kuten Tommi väittää. Todellinen kustannus laskettuna Vantaan kehäradan hinnoilla nousee ainakin 600-700 miljoonaan. Rahojen löytyminen tähän voi olla vaikeaa, kun uusi yhteys ei palvelisi kovinkaan hyvin aluettaan. Radan liikennöinti jäisi taajamajunien varaan, sillä mikään kaupunkiratamainen liikennöinti sillä ei olisi mahdollista. Tästä asiasta mm. Hesarin jutussa levitetään täysin virheellistä käsitystä.

Pääkaupunkiseudun yleiskaava

Ympäristöministeriö tiedustee kunnilta niiden kantaa pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimisesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa lausuntonsa asiasta ehkä jo ensi viikolla. Kaupunkisuunnittelupäällikön esitys on odotettu - ei tarvita, kun Espoollahan on jo yleiskaavat ja selvitysalueille ( mm. Hista ) ollaan laatimassa uusia.

Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin pari vuotta sitten kohta yhteisestä yleiskaavasta. Muutoksella haluttiin parantaa asuntotuotantomahdollisuuksia niin, että samalla täyttyvät kestävän kehityksen kriteerit. Erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää seudun maankäytön eheyttämistä.

Espoon kokoomuksen pirtaan tällaiset aikomukset eivät tietenkään sovi, sillä kokoomus yhdessä YIT:N kanssa on ajamassa aivan päinvastaisia hankkeita. Histan ja Espoonkartanon rakentamiselle yhteinen yleiskaava voisi tuoda uusia vaikeuksia - niin huonosti ne täyttävät kestävän kehityksen kriteerit.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön sijaan Espoo ja sen kaupunkisuunnittelu ovat suuntautuneet yhteistyöhön läntisten naapureiden kanssa. Sieltä näyttääkin löytyvän hengenheimolaisia, joiden kanssa on mukava puuhailla seudun kehitykselle vahingollisia hankkeita.

Espoon yleiskaavat kaipaavat uusimista joka tapauksessa. Pohjoisosien yleiskaava on täysin vanhentunut ja eteläosienkaan kaavassa ei riittävästi ole otettu huomioon metron ja kaupunkiradan antamia mahdollisuuksia. Onkin tarpeeksi syitä aloittaa pääkaupunkiseudun yleiskaavan laatiminen välittömästi - tavoitteena tulee olla hiilivapaa pääkaupunkiseutu parin vuosikymmnenen sisällä.

Mallia Vancouverista

Olympiametelin alle on jäänyt, millaisessa kaupungissa kisat oikein järjestettiin. Vancouver on sijoittunut kärkisijoille useissa taloudellisen kehityksen vertailuissa ja elämälaatua mittaavissa metropolitarkasteluissa.

Vancouver on suurin piirtein Helsingin kokoinen eli 585 000 asukasta. Kaupungin pinta-ala on kuitenkin vain hiemen yli puolet Helsingin pinta-alasta. Myös kaupunkiseutu on huomattavasti tiiviimpi kuin Helsingin - Vancouverin seudulla asuu 2,2 miljoona ihmistä, mutta seudun pinta-ala on huomattavasti pienempi Helsingin seudun. Elämän laatu ei siis vaadi kylämäisiä alueita eikä isoja omakotitontteja, mitä meille jopa pääministerin taholta on uskoteltu. Myös armaan Espoomme politiikkaan kuuluu pientaloasumisen edistäminen maksoi mitä maksoi ja merkitsi se sitten mitä tahansa kaupunkirakenteelle ja kestävälle kehitykselle.

Vancouverin kaupunkikuvassa pistää silmään erityisesti korkea rakentaminen. Korkealla rakentamisella onkin tietoisesti tiivistetty kaupunkirakennetta ja siellä käyneet sanovat sen myös onnistuneen paremmin kuin Euroopan monissa kaupungeissa.

Korkeat rakennukset ovat olleet pääkaupunkiseudulla pannassa vuosikymmeniä - ei ole haluttu rikkoa matalaa kaupunkikuvaa, vaikka jo vuosikymmeniä on siellä täällä jököttänyt erilaisia kirkon torneja. Vasta viime vuosina on tästä periaatteesta luovuttu ja uusia torneja on noussut mm. kotikulmilleni Leppävaaraan. Ne eivät vaikuta laisinkaan hassummilta ja samaa linjaa voitaisiin toteuttaa myös metro- ja muiden lähiliikenneasemien ympäristössä. Espoossa tulee mieleen mm. Keran asema, joka on liikenteellisesti erinomainen paikka tehokkaalle rakentamiselle. Länsimetron asemien maankäytön tehostaminen vaatii myös rohkeampaa otetta kuin mihin vielä on pystytty.