YTV:n jatkajan - HSY:n ilmastoseminaarissa kävi selväksi, että seudun ilmastostrategian päästöjen vähennystavoite 39 % asukasta kohden on aivan riittämätön. Kun asukasmäärä kasvaa liki prosentin vuodessa, eivät päästöt tavoitteen mukaan tarvitse vähetä juuri ollenkaan. HSYn johtajan Raimo Inkisen mukaan vähennystavoitteen tulee olla ainakin 80 % vuoteen 2050 mennessä, jolloin se on linjassa valtakunnallisen tavoitteen kanssa.
Noin kolmeneljäsosaa seudun päästöistä johtuu lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta - siksi energiaratkaisuilla on aivan keskeinen merkitys päästöjen vähentämisessä. Helsingin Energia on suunnitellut mittavia päästövähennyksiä korvaamalla hiiltä biopolttoaineilla laitoksissaan. Tämän seurauksena kaukolämmön hinta kohoaisi kuitenkin tuntuvasti. Herääkin kysymys, pystyykö kaukolämpö sitten kilpailemaan vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kuten maalämmön kanssa. Tällöin taas sähkö kulutus kasvaisi, jota varten täytyisi taas lisätä kapasiteettia eli mennäänkö ojasta allikkoon? Onko kalliilla kaukolämmöllä yleensäkään tulevaisuutta, kun uusien rakennusten energiantarve tulevaisuudessa oleellisesti vähenee?
Fortum on tarjonnut suunnitellun uuden Loviisan ydinvoimalan jätelämmön johtamista pääkaupunkiseudulle. Yhtiön mukaan se olisi taloudellinen ratkaisu huolimatta 100 kilometrin lämpöputken kalleudesta. Helsinki on kuitenkin torjunut ehdotuksen varsin yksioikoisesti. Perustelut eivät kaikilta osilta vaikuta kyllä pitäviltä - takana onkin ilmeisesti haluttomuus luopua omasta energialaitoksesta, joka on tuottanut hyvin ja johon on investoitu runsaasti.
Alueen energiapolitiikka ei ole yhden kunnan asia, vaan pitkälle seudullinen kysymys. Kummalliselta tuntuukin Inkisen asenne, että HSY ei puutu suuriin energiaratkaisuihin, vaan jättää ne kunnille ja energialaitoksille. Tällä asenteella HSY ei lunasta asemaansa eivätkä enrgiaratkaisutkaan vältttämätä etene tyydyttävästi.
lauantai 30. tammikuuta 2010
perjantai 22. tammikuuta 2010
SURKUHUPAISA SUURPELTO
Suurpellosta piti tulla ainutlaatuinen alue, jossa yhdistyvät asuminen, työnteko ja elinikäinen koulutus. Uuden alueen piti olla myös näyttävä esimerkki Espoon kunnallispolitiikan kulmakiven - "kumppanuuspolitiikan" tuloksellisuudesta. Alueeseen on upotettu jo kymmeniä miljoonia euroja - valmis katuverkko näyttää kylläkin ikävästi luurangolta eikä anna hyvää kuvaa alueen tulevaisuudesta. Hehkutus alueesta onkin vaimennut ja nyt ollaan hiljaa kuin kusi sukassa.
Suurpelto sijaitsee keskellä Espoon kaupunkirakennetta, mutta kuitenkin kaukana kaikesta. Luontevia yhteyksiä ei ole oikein mihinkään - alue on savipelto Keskuspuiston ja Kehä II:n välillä. Tuleva metro ja rantarata huitelevat kaukana alueesta eikä muustakaan raideliikenteestä ole toivoa.
Alueen syntyhistoria alkoi kymmenkunta vuotta sitten, kun Nokia solmi yhteistyösopimuksen alueen maanviljelijöiden kanssa. Ilmeisesti Nokialla oli silloin mielessä laajentaa alueelle toimintojaan ja tämähän sai Espoon kokoomusjohdon pään sekaisin. Innostus nosti kaupunginjohdon jalat tukevasti ilmaan ja alueen kehittäminen sai ensiarvoisen sijan kaupungin suunnittelussa.
Näin tärkeän alueen suunnittelua ei tietenkään voitu antaa kaupungin oman suunnitteluorganisaatiolle vaan alueelle palkattiin tähtikonsultti yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kaavaa syntyikin nopeasti. Niissä tehokkuus oli maanomistajille mieleen eli kaupunkikeskusten luokkaa. Kaavat hyväksyttiin valtuustossa mukisematta ja kyselemättä koko alueen perusfilosofian tarkoituksenmukaisuutta.
Kaavoissa on varattu mittavasti kerrosalaa toimistoille. Visiona on synnyttää alueelle tieteen ja taiteen toimintoja, mutta mitään tähän liittyviä todellisia hankkeita ei ole ollut eikä edelleenkään ole. Nyt puhutaan jo huomattavasti vaatimattomammin joistakin palvelualan toiminnoista.
Myös lama on asettanut visiot kyseenalaiseksi. Lama on tyhjentänyt toimistotiloja erityisesti Espoossa. Seudulla on myös miljoonia kerrosneliömetrejä kaavoitettua toimistotaloreserviä huomattavasti houkuttelevimmilla paikoilla ja lisää kaavoitetaan mm. Pasilaan ja metron varrelle. On vaikea uskoa, että Suurpellon savipelloille heikkojen joukkoliikenneyhteyksien varrelle sijoittuisi koskaan merkittäviä toimintoja, jotka edellyttäisivät toimistotalojen rakentamista. Näin koko alueen alkuperäinen idea on kuivumassa kokoon.
Suurpellon projektijohdon olisikin viisasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja asettaa alueen rakentamiselle uudet realistiset tavoitteet. Alue soveltuu hyvin asumiseen ja kohtalaisesti myös muihin toimintoihin, jotka eivät edellytä kovin hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Suurin osa Suurpellon kaavoista olisikin syytä panna uusiksi niin että muutetaan toimistokortteleita asumiseen ja samalla vähennetään koko alueen tehokkuutta. Kehä II:n varteen voitaisiin raivata tilaa myös automyymälöille niin, että Merituulentien varren automyymälät voivat siirtyä sinne metron tieltä.
Samalla kaupungin on hankittava asuinkorttelit haltuunsa niin, että kaupungin asuntotuotantotavoitteet voidaan turvata ja varmistaa alueen kehitys.
Suurpelto sijaitsee keskellä Espoon kaupunkirakennetta, mutta kuitenkin kaukana kaikesta. Luontevia yhteyksiä ei ole oikein mihinkään - alue on savipelto Keskuspuiston ja Kehä II:n välillä. Tuleva metro ja rantarata huitelevat kaukana alueesta eikä muustakaan raideliikenteestä ole toivoa.
Alueen syntyhistoria alkoi kymmenkunta vuotta sitten, kun Nokia solmi yhteistyösopimuksen alueen maanviljelijöiden kanssa. Ilmeisesti Nokialla oli silloin mielessä laajentaa alueelle toimintojaan ja tämähän sai Espoon kokoomusjohdon pään sekaisin. Innostus nosti kaupunginjohdon jalat tukevasti ilmaan ja alueen kehittäminen sai ensiarvoisen sijan kaupungin suunnittelussa.
Näin tärkeän alueen suunnittelua ei tietenkään voitu antaa kaupungin oman suunnitteluorganisaatiolle vaan alueelle palkattiin tähtikonsultti yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kaavaa syntyikin nopeasti. Niissä tehokkuus oli maanomistajille mieleen eli kaupunkikeskusten luokkaa. Kaavat hyväksyttiin valtuustossa mukisematta ja kyselemättä koko alueen perusfilosofian tarkoituksenmukaisuutta.
Kaavoissa on varattu mittavasti kerrosalaa toimistoille. Visiona on synnyttää alueelle tieteen ja taiteen toimintoja, mutta mitään tähän liittyviä todellisia hankkeita ei ole ollut eikä edelleenkään ole. Nyt puhutaan jo huomattavasti vaatimattomammin joistakin palvelualan toiminnoista.
Myös lama on asettanut visiot kyseenalaiseksi. Lama on tyhjentänyt toimistotiloja erityisesti Espoossa. Seudulla on myös miljoonia kerrosneliömetrejä kaavoitettua toimistotaloreserviä huomattavasti houkuttelevimmilla paikoilla ja lisää kaavoitetaan mm. Pasilaan ja metron varrelle. On vaikea uskoa, että Suurpellon savipelloille heikkojen joukkoliikenneyhteyksien varrelle sijoittuisi koskaan merkittäviä toimintoja, jotka edellyttäisivät toimistotalojen rakentamista. Näin koko alueen alkuperäinen idea on kuivumassa kokoon.
Suurpellon projektijohdon olisikin viisasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja asettaa alueen rakentamiselle uudet realistiset tavoitteet. Alue soveltuu hyvin asumiseen ja kohtalaisesti myös muihin toimintoihin, jotka eivät edellytä kovin hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Suurin osa Suurpellon kaavoista olisikin syytä panna uusiksi niin että muutetaan toimistokortteleita asumiseen ja samalla vähennetään koko alueen tehokkuutta. Kehä II:n varteen voitaisiin raivata tilaa myös automyymälöille niin, että Merituulentien varren automyymälät voivat siirtyä sinne metron tieltä.
Samalla kaupungin on hankittava asuinkorttelit haltuunsa niin, että kaupungin asuntotuotantotavoitteet voidaan turvata ja varmistaa alueen kehitys.
maanantai 18. tammikuuta 2010
Terveisiä Egyptistä
Matkailun sanotaan avartavan, mikä pitäneekin paikkansa varsinkin kun menee turistikeskusten ulkopuolelle. Egyptissä voi konkreettisesti nähdä, mitä on elintasokuilu "lännen" ja kehitysmaiden välillä.
Egyptiin mennään pääasiassa ainutlaatuisten historiallisten muistomerkkien vuoksi. Ne ovatkin käymisen arvoiset edustavathan ne vanhinta korkeakulttuuria ihmiskunnan historiassa. Ei voi kuin hämmästellä kuinka varhainen maatalousyhteiskunta on pystynyt rakentamaan taiteellisesti korkeatasoiset ja mahtavat temppelit ja pyramidit. Ne ovat myös osoitus siitä, mitä uskonto ja pappisvalta voivat saada aikaan hyvässä ja pahassa. Viimeisten tutkimustietojen mukaanhan pyramideja ei rakennettu suinkaan orjatyövoimalla vaan paikalliset maanviljelijät lunastivat taivasosuutensa osallistumalla rakennustöihin luppoaikoinaan eli Niilin tulvimisen aikana.
Egypti sinänsä on ainutlaatuinen maa, jossa eksotiikkaa riittää. Suurin osa maasta on hiekkaerämaata ja 80 miljoonaa asukasta on pakkautunut asumaan Niilin laaksoon. Näistä 24 miljoonaa asuu yksin Kairossa. Väestö kasvaa noin miljoonalla vuodessa - on vaikea kuvitella, miten maa selviää ongelmistaan, jotka jo nykyisellä väestömäärällä ovat riittäviä.
Kairo on varsinainen metropoli. Niilin rannat ovat täynnä hienoja hotelleja, mutta valtavat asuinalueet ovat melko masentava näkymä. Julkinen liikenne ja jätehuolto ovat ala-arvoisella tasolla. Onneksi takseja riittää, mutta liikenne on melko kaoottista.
Puolet kansantulosta tulee matkailusta. Uudet turistikeitaat ovat täynnä ulkomaisten firmojen hotelleja ja suljettu paikalliselta väestöltä. Vastakohta muun maan kanssa on räikeä, mutta huolettomaan rantalomailuun ne kyllä hyvin kelpaavat. Matkailun kasvamiselle tulee epäilemättä asettamaan rajansa infran kehittymättömyys - mm. Hurghadan lentokenttä on täysin riittämätön jo nykyiselle matkailijamäärälle. Myös historialliset kohteet pullistelevat kävijöistä.
Väestö on rutiköyhää ja köyhyys pakottaa ruinaamaan rahaa tavalla jos toisella. Turistit joutuvat kaupustelijoiden ja muiden palveluiden tarjoajien kohteeksi kaikkialla. Palkkatasoa kuvaa se, että kahden hengen hyvä illallinen viineineen maksaa turistiravintolassa sen tarjoilijan kuukausipalkan verran. Julkisen sektorin lääkärin palkka on alle 200 euroa kuukaudessa. Rikkaitakin tosin on, mutta katukuvassa ne eivät näy.
Köyhyys ei kuitenkaan ole estänyt moskeijoiden ja minareettien rakentamista joka kylään. Mahtavimmat palatsit ovat tietenkin Kairossa. Uskonto onkin aivan eri asemassa kuin maallistuneessa Euroopassa. Uskonnollisille ääriliikkeille olot luovat hyvää maaperää. Hallituksen vastaus tähän on sotilaiden ja poliisien läsnäolo erityisesti turistikohteissa.
Egyptiin mennään pääasiassa ainutlaatuisten historiallisten muistomerkkien vuoksi. Ne ovatkin käymisen arvoiset edustavathan ne vanhinta korkeakulttuuria ihmiskunnan historiassa. Ei voi kuin hämmästellä kuinka varhainen maatalousyhteiskunta on pystynyt rakentamaan taiteellisesti korkeatasoiset ja mahtavat temppelit ja pyramidit. Ne ovat myös osoitus siitä, mitä uskonto ja pappisvalta voivat saada aikaan hyvässä ja pahassa. Viimeisten tutkimustietojen mukaanhan pyramideja ei rakennettu suinkaan orjatyövoimalla vaan paikalliset maanviljelijät lunastivat taivasosuutensa osallistumalla rakennustöihin luppoaikoinaan eli Niilin tulvimisen aikana.
Egypti sinänsä on ainutlaatuinen maa, jossa eksotiikkaa riittää. Suurin osa maasta on hiekkaerämaata ja 80 miljoonaa asukasta on pakkautunut asumaan Niilin laaksoon. Näistä 24 miljoonaa asuu yksin Kairossa. Väestö kasvaa noin miljoonalla vuodessa - on vaikea kuvitella, miten maa selviää ongelmistaan, jotka jo nykyisellä väestömäärällä ovat riittäviä.
Kairo on varsinainen metropoli. Niilin rannat ovat täynnä hienoja hotelleja, mutta valtavat asuinalueet ovat melko masentava näkymä. Julkinen liikenne ja jätehuolto ovat ala-arvoisella tasolla. Onneksi takseja riittää, mutta liikenne on melko kaoottista.
Puolet kansantulosta tulee matkailusta. Uudet turistikeitaat ovat täynnä ulkomaisten firmojen hotelleja ja suljettu paikalliselta väestöltä. Vastakohta muun maan kanssa on räikeä, mutta huolettomaan rantalomailuun ne kyllä hyvin kelpaavat. Matkailun kasvamiselle tulee epäilemättä asettamaan rajansa infran kehittymättömyys - mm. Hurghadan lentokenttä on täysin riittämätön jo nykyiselle matkailijamäärälle. Myös historialliset kohteet pullistelevat kävijöistä.
Väestö on rutiköyhää ja köyhyys pakottaa ruinaamaan rahaa tavalla jos toisella. Turistit joutuvat kaupustelijoiden ja muiden palveluiden tarjoajien kohteeksi kaikkialla. Palkkatasoa kuvaa se, että kahden hengen hyvä illallinen viineineen maksaa turistiravintolassa sen tarjoilijan kuukausipalkan verran. Julkisen sektorin lääkärin palkka on alle 200 euroa kuukaudessa. Rikkaitakin tosin on, mutta katukuvassa ne eivät näy.
Köyhyys ei kuitenkaan ole estänyt moskeijoiden ja minareettien rakentamista joka kylään. Mahtavimmat palatsit ovat tietenkin Kairossa. Uskonto onkin aivan eri asemassa kuin maallistuneessa Euroopassa. Uskonnollisille ääriliikkeille olot luovat hyvää maaperää. Hallituksen vastaus tähän on sotilaiden ja poliisien läsnäolo erityisesti turistikohteissa.
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Vuoden vaihteen ennustuksia
Vuoden vaihteessa on mukava kokeilla ennustajan lahjojaan. Katsotaanpa vuoden päästä, miten arvaukset onnistuivat.
Vuoden tärkein tapahtuma on ilman muuta ilmastokokous Meksikossa. Siellä saadaan aikaan sitova ilmastosopimus, vaikka kehumista sen tasosta ei olekaan. Paineet sopimusen syntymiseen ovat kuitenkin niin kovat, että se pakerretaan lävitse.
Globaali talouskriisi hellittää Kiinan ja muiden nousevien tiikereiden ansiosta. USAssa ja EUssa ei ole kuitenkaan kehumista, sillä velka painaa ja teollisuus siirtyy kiihtyvällä vauhdilla muuanne. Suomessa ollaan ns. kusessa, sillä EUn pakkopaita estää devalvaation eikä muutakaan apua talouden liikkeellesaamiselle ole keksitty. Maan hallitus on hajonnut ennen vuoden loppua ja ennenaikaiset vaalit ovat jo vuoden alussa.
Espoossa on poliittinen kriisi, sillä johtavat virkamiehet Kokkonen ja Louko ovat joutuneet syytteeseen korruptiosta ja jättämään tehtävänsä. Uusista valinnoista ja budjetista ei kuitenkaan ole päästy sopuun. Asiat seisovat, vaikka kaupungin taloudellinen tilanne vaatisi toimia.
Vuoden tärkein tapahtuma on ilman muuta ilmastokokous Meksikossa. Siellä saadaan aikaan sitova ilmastosopimus, vaikka kehumista sen tasosta ei olekaan. Paineet sopimusen syntymiseen ovat kuitenkin niin kovat, että se pakerretaan lävitse.
Globaali talouskriisi hellittää Kiinan ja muiden nousevien tiikereiden ansiosta. USAssa ja EUssa ei ole kuitenkaan kehumista, sillä velka painaa ja teollisuus siirtyy kiihtyvällä vauhdilla muuanne. Suomessa ollaan ns. kusessa, sillä EUn pakkopaita estää devalvaation eikä muutakaan apua talouden liikkeellesaamiselle ole keksitty. Maan hallitus on hajonnut ennen vuoden loppua ja ennenaikaiset vaalit ovat jo vuoden alussa.
Espoossa on poliittinen kriisi, sillä johtavat virkamiehet Kokkonen ja Louko ovat joutuneet syytteeseen korruptiosta ja jättämään tehtävänsä. Uusista valinnoista ja budjetista ei kuitenkaan ole päästy sopuun. Asiat seisovat, vaikka kaupungin taloudellinen tilanne vaatisi toimia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)