Vapaavuori yllättää ja ärsyttää

Ministeri Vapaavuori näyttää ärsyttävän puolueveljiään Espoossa suunnattomasti. Erityisesti hänen esityksensä lakisääteisestä seutuhallinnosta Helsingin seudulle näyttää nostaneen karvat pystyyn kunnallispoliitikoissamme. Tämä on hämmästyttävää, sillä esitys on vähintään perustelu, sillä hallinnon hajanaisuus ja epädemokraattisuus haittaa seudun kehitystä yhtenäisenä kaupunkialueena. Espoon monille poliitikoille tärkeämpää on kuitenkin huseeraaminen paikallisten maanomistajien ja rakennusliikkeiden kanssa kuin seudun järkevä kehittäminen.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso syyttää Vapaavuorta vallanhimosta. Tästä paheestahan Espoon johtavat poliitikot ovat onneksi vapaita. Tommillakaan ei ole kuin muutama luottamustehtävä: valtuuston jäsen, oman ryhmän pj, tilaliikelaitoksen johtokunnan pj. teknisen lautakunnan jäsen ja Uudenmaan liiton hallituksen varajäsen.

Kieltämättä Vapaavuori yllättää kokoomusministerinä myönteisesti. Erityiseti hänen näkemyksiinsä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä, kaupan sijoittumisesta ja ruuhkamaksuista on helppo yhtyä. Niistäpä Espoon kokoomuksella on paljon opittavaa.

Viikinmäen kalliopuhdistamo

Viikinmäessä kalliopuhdistamosta saa käsityksen, mitä kalliopuhdistamo käytännössä merkitsee. Maanpäälinen osa on iso ja näyttävä kompleksi, joka näkyy kauas ympäristöön. Maanalaisen osan päällä sijaitseva kallio on täynnä risteileviä teitä ja loputkin varsin raiskattua ympäristöä. Puhdistamon päälle on kaavoitettu uusi asuinalue.
Viikinmäki ei anna kovin kaunista kuvaa kalliopuhdistamosta - ehkä Espooseen voidaan rakentaa parempi. Sen se ainakin osoittaa, että maanalaisen puhdistamon päälle voidaan rakentaa vaikka asuntoja. Näin väite, että Blominmäen puhdistamolla voidaan taata viheralueen säilyminen, on vailla katetta.

Valtuustolla ei riittäviä selvityksiä

Espoon kaupunginvaltuusto joutuu seuraavassa kokouksessa käsittelemään Espoon jätevesipuhdistamon sijoitusta. Esitys puhdistamon siirrosta Blominmäkeen on valmisteltu varsin puutteellisesti ja osittain jopa virheellisestikin.

Pääperusteluksi siirrolle on esitetty, että puhdistamon tontin vapautuminen antaa mahdollisuuden rakentaa uusi metroon tukeutuva rantakaupunginosa Suomenojalle. Samalla kaupungin maiden arvo kasvaisi jopa 250 miljoonalla eurolla - tällä voitaisiin rahoittaa vaikka Kivenlahden metro.

Asuinrakentamista Suomenojalle rajoittaa kuitenkin laaja lintulampi, jota kaupunginhallituskin esittää suojeltavaksi riittävin suojavyöhykkein. Suojavyöhykkeen leveydellä on ratkaiseva merkitys alueen rakentamismahdollisuuksille. Kaupunginvaltuustolle uskotellaan kuitenkin, että lintulammen vieressä sijaitseva puhdistamotontti on käytettävissä asuinrakentamiseen ilman minkäänlaisia selvityksiä asiasta.

Suomenojan altaan linnusto on varsin ainutlaatuinen. Siellä pesii mm. 3800 paria naurulokkeja. On vaikea kuvitella, että kymmenentuhatta asukasta ja monituhatpäinen lokkiyhteisö voisivat elää yhdessä - kumpikin häiritsisi toisiaan, jolloin toisten - suojeltavien naurulokkien olisi väistyttävä.

Suomenojan kaupunginosa edellyttää myös mittavia investointeja liikennejärjestelyihin - mm. kahta uutta liittymää Länsiväylälle. Tehokas rakentaminen vaatii metron rakentamista maanalaisena, kun maanpäällinen metro olisi kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi. Kalliit liikenneratkaisut voivat merkitä jopa 100 miljoonan euron lisäinvestointeja. Myös alueen huono maaperä ja rantarakentaminen aiheuttavat lisäkustannuksia. Suomenojan rakentamiseen liittyviä taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole selvitetty muilta kuin varsin spekulatiivisten maanmyyntitulojen osalta.

Blominmäki sijaitsee maakuntakaavan ja yleiskaavojen mukaisella vihervyöhykkeellä. Tälle vyöhykkeelle sijoittuvan Näkinmetsän asuinaluevarauksen Helsingin hallinto-oikeus jätti vahvistamatta eteläosien yleiskaavasta. Nyt kuitenkin uskotellaan, että viheralueelle voidaan sijoittaa jätevedenpuhdistamo, vaikka puhdistamorakenteet oleellisesti heikentävät viheralueen arvoa. Puhdistamorakenteiden sijoittamisen realistisuutta savesta rakennetulle tekomäelle sopii myös suuresti epäillä. Blominmäen kaavoitukseen liittyviä ongelmia ei ole valmistelussa riittävästi selvitetty.

Blominmäen puhdistamolle joudutaan rakentamaan Suomenojalta kaksi kymmenen kilometriä pitkää kalliotunnelia jätevesien siirtoa varten. Niiden kustannuksiksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Pitkiin kalliotunneleihin liittyy kuitenkin kustannus- ja ympäristöriskejä. Tunnelien samoin kuin varsinaisen puhdistamoluolaston kallioperää ei ole juurikaan tutkittu, jolloin rakentamiskustannukset voivat kallionlaadun heikkouden vuoksi nousta vielä tuntuvasti. Tunnelien mahdollinen tukkeutuminen vaarantaa myös koko puhdistamon toiminnan, josta syntyviä ympäristöriskejä ei ole riittävästi arvioitu.

Puhdistamon laajentaminen sen nykyisellä tontilla Suomenojalla on ympäristönvaikutustensa puolesta mahdollinen. YVA:ssa puhdistamohalli on sijoitettu tontin pohjoisosaan, missä maaperä sopii mahdollisimman huonosti rakentamiseen ja jossa puhdistamo haittaa myös maankäytön kehittämistä. Puhdistamohallin järkevämmällä sijoittamisella esim. tontin eteläosaan rakentamiskustannuksia voitaisiin todennäköisesti huomattavasti alentaa ja jättää tontin pohjoisosa muuhun käyttöön. Puhdistamon sijoitusvaihtoehtoja Suomenojalla ei kuitenkaan ole tutkittu.

Puhdistamon sijoittaminen on tärkeä taloudellinen, ympäristöllinen ja maankäytöllinen päätös. Siksi asian valmistelun puutteellisuus ja tendessimäisyys ihmetyttävät. Taustalla on koko ajan häärinyt rakennusliike NCC, joka on saanut suunnitella aluetta kuin omaansa - kenen luvalla ja miksi, on jäänyt epäselväksi.

Voiko putsaritontille rakentaa asuntoja?

Aamun Hesari on antanut runsaasti palstatilaa Loukon väitteille. Sivun leveydeltä esitetään että putsarin siirto tuo maanmyyntituloja muhkeat 250 milj.euroa, joilla voidaan rahoittaa kuulema koko metron jatkaminen.

Mahtavat myyntitulot edellyttävät, että koko putsaritontti rakennetaan tehokkaasti. Näin ei kuitenkaan voida tehdä, jos lintulammen ympärille jätetään riittävä suoja-alue. Tätähän edellytti myös kh päätöksessään.

KHO:n päätös kumota venesatamakaava osoittaa, että suoja-alue ei voi olla kapoinen vaan jopa parikinsataa metriä leveä. Kuvassa on esitetty suoja-alueen leveydeksi 150 metriä - voimalaitokselle kuitenkin 250 m. Suoja-alueiden ulkopuolelle ei tontista jää asuntorakentamiseen sopivaa aluetta paljoakaan. Jos suojavyöhykkeen leveyden pitää olla 200 metriä, ei rakentamismahdollisuuksia jää ollenkaan. Näin myöskään maanmyyntituloja ei tule.

Jos tontille ei voida rakentaa, ei metroasemaakaan Suomenojalle kannata rakentaa. Maanlaisen metroaseman hinta on n. 30-50 milj.euroa. Metro voidaan johtaa tällöin maanpäällisenä suoraan Hannukseen, jonne voidaan rakentaa uusi kaupunginosa.

Valtuuston on ehkä vielä syytä vaatia lisäselvityksiä asiasta.

Länsiväylän kirjoitus

Täytyy kai kiittää Länsiväylän toimitusta, että se armollisesti julkaisi yleisön osastoon lähettämäni kirjoituksen Histasta. Toimitin jutun lehteen 12.8. eli julkaisemiseen meni vain viisi viikkoa aikaa. Nopeaa toimintaa siis.

Jutun julkaiseminen tuli kai ajankohtaiseksi, kun kaupunkisuunnittelulautakunta ehti tehdä 2.9. päätöksensä asiasta ja valtuustoryhmät samoihin aikoihin käsittelivät valtuustosopimusta, jossa molemmisssa sovittiin Histan kaavan hyväksymisestä. Näin juttuni ei päässyt sotkemaan epämiellyttävästi asian käsittelyä.

Lehden toimitus katsoi myös tarpeelliksi hieman lyhentää tekstiä. Niinpä pois jäi maininta, että Histan suuria investointikustannuksia ei voi peittää maanarvonnousua leikkaamalla. Tästähän levitetään täysin päinvastaista väitettä mm. osayleiskaavan selostuksessa.

Edellä mainitusta menettelystä ei tietenkään sovi vetää sellaista johtopäätöstä, että lehden toimituspolitiikkaan kuuluu kaupungin kokoomusjohdon tukeminen ja sille epämiellyttävien tosiasioiden salaaminen.

Vitsi vai totta

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Histan osayleiskaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Päätös oli yksimielinen ja merkittävä työvoitto kokoomukselle ja YIT:lle.
Päätöstä markkinoidaan kuitenkin kompromissina kaavan ajajien ja vastustajien välillä. Kompromissi on kuitenkin pahasti kallellaan kokoomuksen kannan suuntaan eikä se paljonkaan hillitse rakentamisen levittämistä Histaan.

Tärkein kohta päätöksessä on, että osayleiskaava hyväksytään valtuustossa jo ensi vuonna. Tämä avaa tien alueen asemakaavoitukselle ja rakentamiselle. YIT saa luvan valmistella alueen kehittämissuunnitelmia - tosin päätöksen mukaan lautakunnan ohjauksessa. Jos entinen meno jatkuu, ohjaus taitaa olla kuitenkin enemmän päinvastaista.

Päätöksessä edellytetään, että raiteiden tulee ulottua alueelle, kun alue pääpiirteissään on rakentunut. Kun alueen rakentaminen kestänee ainakin kaksikymmentä vuotta, on vaikea nähdä sellaista päätöksentekoprosessia, joka takaisi aikataulun toteutumisen. Länsiradan saaminen mukaan seuraavaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ei takaa hankkeen toteutumista, jos suunnitelma on samanlainen toiveiden tynnyri, kuin mitä PLJ on.

Paljon porua päätöksessä on tietenkin ekorakentamisesta ja muodikkaasta elinkaariajattelusta. Alueen rakentamisessa on kuitenkin erittäin vaikea nähdä mitään sellaista ekologisuutta, mitä ei missä muussa alueessa tahansa voida toteuttaa. Sen sijaan alueen liikenteen hiilidioksidipäästöt tulevat olemaan valtaisat. Liikenneselvityksen mukaan Histan asukkaiden henkilöautosuorite on 30 % suurempi kuin Espoossa keskimäärin ja joukkoliikenteen osuus vain 14 % matkoista, vaikka alueelle ratayhteys tulisikin. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt klemmitekstissä helskyttelyä Histasta "kansainvälisesti kestävän kehityksen edelläkävijäalueena"! Voi olla, että ulkomaalaisille tullaan näyttämään Histaa pikemminkin varoittavana esimerkkinä kaupunkirakenteen hajottamisesta, joka kylläkin noudattaa perinteitä eli Espoon 60-luvun kaupunkisuunnitteluperiaatteita.

Päätöksen ainoa myönteinen seikka on, että siinä ei edellytetä asemakaavoituksen välitöntä aloittamista, mitä vielä Louko pari vuotta sitten esitti. Muutaman vuoden lykkäys sopinee myös YIT:lle, sillä suhdanteet eivät ole suotuisat superkalliin alueen rakentamiselle. Hartiavoimin YIT saakin tehdä työtä, että alueen asunnot menevät kaupaksi - mutta ehkä tähän ollaan valjastamassa myös kaupungin propagandakoneisto.

Vihreät saivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa ja puolueella on nyt merkittävästi vaikutusvaltaa. Tämän olisi odottanut vaikuttavan myös maankäyttöpolitiikkaan, jota kokoomus on tähän mennessä suvereenisesti ohjaillut. Viime tapahtumat kuitenkin osoittavat, että vitsi vihreistä kokoomuksen puisto-osastona ei aivan perätön olekaan.

Valtuustomietteitä

Olin kuuntelemassa valtuuston kokouksen alkua, missä käsiteltiin ensi vuoden veroja ja kaupungin strategiaa. Ryhmät olivat päässeet sopimukseen, jolla mm. korotetaan veroprosenttia 0,25 prosentilla ja puretaan rahastoja 40 miljoonalla eurolla.

Espoolla on rahaa millä mällätä, sillä rahastot pullistelevat - niiden varat ovat yhteensä n. 700 milj.euroa. Kovin oltiin kuitenkin ylpeitä, kun niistä otetaan oikein 10 milj. euroa enemmän kuin kj esitti. Ehkä niistä olisi voitu nipistää enemmänkin, sillä mitä varten niissä oikein makuutetaan kaupunkilaisten rahoja? Koko rahastofilosofia ei oikein aukene, jos niitä ei ole tarkoitettu juuri tällaisia aikoja varten.

Kokoomus tuntuu vievän valtuustoa kuin pässiä narusta. Valtuustosopimukseen on tulossa maininta Histan kaavan läpiviennistä, vaikka koko aluetta ei tarvita mihinkään, mutta sen rakentaminen lisäisi voimakkaasti liikenteen päästöjä alueen superkalleudesta puhumattakaan. Samaan aikaan ollaan kuitenkin julistamassa Espoon ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. Ehkä julistuksella halutaankin peittää täysin päinvastainen käytäntö. Ovatko Espoon vihreätkin mukana tällaisessa pelleilyssä?

Erinomainen ruuhkamaksu

Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksen mukaan maksuilla voidaan tehokkaasti vähentää liikenteen ruuhkia, onnettomuuksia sekä hiilidioksidipäästöjä. Maksut tukisivat myös raideliikenteen tuntumassa sijaitsevien alueiden kehitystä. Ruuhkamaksujen yhteiskunnalliset hyödyt olisivat myös tuntuvat - 140-160 miljoonaa euroa vuodessa.

Tukholmassa ja Lontoossa ruuhkamaksut ovat toimivia ja niillä tehokkaasti on siirretty liikennettä autoilusta joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteeseen .

Ruuhkamaksujen edut ovat siis ilmeiset ja erityisesti ilmastomuutoksen hillinnän kannalta niihin siirtyminen on jopa välttämätöntä. Hämmästyttävää on kuitenkin maksujen herättämä poliittinen vastustus. Vastustuksen eturintamassa on - kuinkas muuten - kokoomus. Kokoomus vuodattaa nyt krokotiilinkyyneleitä pienituloisimpien autoilijoiden puolesta - eipä samoja kyyneleitä ole näkynyt, kun joukkoliikenteen maksuja on koroteltu. Todellisuudessa autoilijat ovat pääasiassa hyvätuloisia kokoomuksen potentiaalisia kannattajia, joita puolue ei halua suututtaa.

Vastustusta perustellaan myös sillä, että muillakin tavoin voidaan vähentää liikenteen päästöjä. Erityisesti luotetaan autotekniikan kehitykseen ja sähköautojen yleistymiseen. Sähköautojen yleistymisen esteenä on kuitenkin monia ongelmia. Akkutekniikka on vielä kehittymätöntä ja mm. hybridiautojen valmistus vaatii runsaasti harvinaisten maametallien käyttöä, mikä voikin tulla pullonkaulaksi koko sähköautojen voittokululle.

Ruuhkamaksujen vastustus osoittaa masentavalla tavalla, kuinka vähän on valmiutta hillitä ilmastonmuutosta, jos se vähänkin koskettaa ihmisten etuja. Espoo on uuden strategiansa mukaan ilmastomuutoksen hillinnän edelläkävijä. Todellisuudessa Espoo on edelläkävijä maankäyttöä hajottamisessa ja moottoriteiden levittämisessä.

Varsinaista venkoilua

Louko väittää edelleen, että Suomenoja voidaan rakentaa täyteen, vaikka KHO kumosikin Finnoonsatamakaavapäätöksen. Nyt väitetään, että KHO olisi vaatinut vain tarkempia selvityksiä linnustosta, mutta ei sinänsä pitänyt venesataman laajentamista lainvastaisena.

Melkoista venkoilua selvässä asiassa. KHO päätös osoitti, että oikeus piti Suomenojan luontoarvoja niin tärkeänä, että niitä ei saa vaarantaa venesataman laajentamisella. Jos lintulammen ympäristöön aiotaan jotain muutakin rakentaa, sekään ei saa vaarantaa linnuston säilymistä alueella - tämän pitäisi olla selvää jopa Espoon johtaville virkamiehille.