Talousarvioinfossa kaupungin henkilökunnalle toimialajohtaja Louko perusteli Espoonkartanon rakentamista ilmastonmuutoksen torjumisella. VTT:n tutkimuksen mukaan Espoonkartanon alue ei kuitenkaan ole edullinen kasvihuonekaasupäästöjen kannalta, vaikka alueen eteläosa onkin alle kahden kilometrin päässä rautatieasemasta. Suurin osa alueesta sijoittuu kauemmaksi ja alue on kaukana työpaikkakeskittymistä ja kaupunkikeskuksista. Alueen liikkuminen perustuisi pääasiassa omaan autoon, mikä ei ole kestävää kehitystä.
Varsinaista härskiyttä on kuitenkin Histan rakentamisen perustelu ilmastonmuutoksella. Histaa kauemmaksi Espoossa tuskin pystytään rakentamaan ja alue on kymmenen kilometrin päässä lähimmästä rautatieasemasta. Jos jossakin muussa kunnassa voidaan rakentaa vielä huonompia alueita, se ei riitä perusteeksi siihen, että Espoossa otettaisiin käyttöön mahdollisimman huono alue.
Histan ja Espoonkartanon käyttöönottoa on myös perusteltu asuntomaan tarpeella. Tällaista väittävät nekin, joiden tulisi tietää asioiden oikea laita. Espoon asemakaavoissa ja nykyisissä yleiskaavoissa riittää asuntomaata yli 30 vuoden tarpeiksi, vaikka asuntotuotanto pystyttäisiin nostamaan tavoitteen mukaiseen 2500 asuntoon vuodessa. Todellisuudessa tavoitteesta ollaan jäämässä roimasti, mutta tämä ei johdu kaavoituksesta vaan markkinatilanteesta.
Jos tuotantotavoitteisiin todella haluttaisiin päästä, pitäisi seudun kuntien ja valtion ohjata asuntotuotantoa paljon voimakkaammin kuin nyt niin, että rakennettaisiin pääosin yhteiskunnan omistamalle maalle ja yhteiskunnan rahoittamana. Niin sanotut markkinavoimat ovat jo osoittaneet kykynsä hoitaa asuntokysymys.
Rakennusliike YIT olisi sekä Histan että Espoonkartanon rakentajana. Alueilta YIT voisi saada noin miljoonan kerrosneliömetrin verran rakentamismahdollisuuksia. Näin YIT onnistuisi saamaan johtavan aseman seudun pientalorakentamisessa, mikä olisi epäilemättä hyvin tuottoisaa sille. Asuntojen hinnoille yhden tuottajan johtava asema merkitsisi vain noususuuntausta. Kaupungille alueiden rakentaminen tulisi erinomaisen kalliiksi. Kaupungin johto on kuitenkin asettanut YIT:n ja maanomistajien edut yleisen edun edelle.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on otettu yhdeksi Espoon strategiseksi tavoitteeksi ainakin sanoissa. Talousarvioinfossa asiaa ei kuitenkaan mainittu muussa kuin Loukon puheenvuorossa ja siinäkin täysin virheellisessä yhteydessä.
torstai 27. marraskuuta 2008
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
Ilmastonmuutos ja kaupunkisuunnittelu
Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen kaupunkisuunnittelussa on nähty tarpeelliseksi mm. uudessa valtakunnallisessa ilmastoatrategiassa sekä myös pääkaupunkiseudun vastaavassa asiakirjassa. Espoon ympäristökeskus on tehnyt esityksen strategian toteuttamiseksi ja pyytänyt siitä mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa. Keskuksemme ei kuitenkaan ole nähnyt tarpeelliseksi vastata pyyntöön.
Suhtautuminen ilmastostrategian toteuttamiseen kuvaa keskuksemme johdon asennetta. Sille kestävän kehityksen vaatimuksia tärkeämpiä ovat maanomistajien ja rakennusliikkeiden toiveiden täyttäminen. Histan rakentamisessa on puolusteltu sillä, että vielä huonompiakin alueita voidaan rakentaa. Espoosta huonompia alueita tuskin kuitenkaan löytää ja parempia alueita riittää vuosikymmeniksi.
perjantai 7. marraskuuta 2008
Biojätteen käsittely
Ympäristölautakunta on päättänyt selvittää biojätteen käsittelyvaihtoehtoja. Kokoomuksen Kari Kuusiston mielestä kompostointilaitos ei ole tyydyttävä, vaan tuottaa kalliilla hinnalla käyttökelvotonta lopputuotetta.
Olin YTV:n teknisessä lautakunnassa 90-luvulla, kun kompostointilaitoksen rakentamisesta päätettiin. Sittemmin sitä on vielä laajennettu. Ilmeisesti laitos ei ole toiminut tyydyttävästi ja lopputuotekin on vaikeasti markkinoitavissa ja kustannuksia ei pystytä peittämään jätemaksuilla.
Kannatin ainoana lautakunnan jäsenenä kompostointilaitoksen sijaan mädättämölaitoksen tilaamista. Mädätysmenetelmässä syntyy biokaasua, jota voidaan käyttää energiantuotannossa. Loppuliete on vielä kompostoitava. Nyt seudulla mädätysmenetelmää käytetään jätevesipuhdistamojen lietteen käsittelyssä. Mielestäni mädättämökäsittely on edelleen varteenotettava ja tutkittava vaihtoehto. Mädättömöitä voisi olla myös useita eri puolilla seutua, mikä vähentäisi kuljetusliikennettä.
Ämmässuon kompostointilaitoksessa on yksi hyväkin puoli. Hajullaan se estää Histan asutuksen syntymisen - tosin korvapuolue ajaa sitä siitäkin huolimatta.
Olin YTV:n teknisessä lautakunnassa 90-luvulla, kun kompostointilaitoksen rakentamisesta päätettiin. Sittemmin sitä on vielä laajennettu. Ilmeisesti laitos ei ole toiminut tyydyttävästi ja lopputuotekin on vaikeasti markkinoitavissa ja kustannuksia ei pystytä peittämään jätemaksuilla.
Kannatin ainoana lautakunnan jäsenenä kompostointilaitoksen sijaan mädättämölaitoksen tilaamista. Mädätysmenetelmässä syntyy biokaasua, jota voidaan käyttää energiantuotannossa. Loppuliete on vielä kompostoitava. Nyt seudulla mädätysmenetelmää käytetään jätevesipuhdistamojen lietteen käsittelyssä. Mielestäni mädättämökäsittely on edelleen varteenotettava ja tutkittava vaihtoehto. Mädättömöitä voisi olla myös useita eri puolilla seutua, mikä vähentäisi kuljetusliikennettä.
Ämmässuon kompostointilaitoksessa on yksi hyväkin puoli. Hajullaan se estää Histan asutuksen syntymisen - tosin korvapuolue ajaa sitä siitäkin huolimatta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)